
Kirkkomme toimessa olevat piispat, vasemmalta Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni, Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia ja Oulun metropoliitan tehtäviä hoitava Haminan piispa Sergei. Kuva: Jyri Pitkänen
Olemme saaneet jälleen edetä näihin ylösnousemusjuhlan päiviin, joita pyhä kirkkomme kuvailee pääsiäiskanonissa ”juhlien juhlaksi ja riemujen riemuksi” (3. veisun irmossi).
Enkelin tuoma sanoma Vapahtajan ylösnousemuksesta sai mirhantuojanaiset yhtä aikaa pelon ja ilon valtaan. Pääsiäisen ilo on iloa siitä, ettei kuolemaa ole, että ihmiselämällä on korkeampi, ikuisuuteen ulottuva merkitys.
Pääsiäisenä voimme ymmärtää selkeimmin sen, miten Herra on aina kanssamme kaikista lankeemuksistamme, synneistämme, suruistamme ja heikkouksistamme huolimatta. Hänen kätensä on ojennettuna meitä kohti ja Hän odottaa vain yhtä asiaa: että käännymme Hänen puoleensa ja päätämme seurata Häntä.
Tarvitsimme paaston aikana Jumalan apua ymmärtääksemme, kuinka syvästi synti on vaikuttanut meihin. Synti on vääristänyt ihmisluontoa lankeemuksesta lähtien ja se on kuolevaisuutemme syy. ”En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo… Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” (Room. 7:19, 24), kysyi pyhä apostoli Paavali.
Vain Herra voi pelastaa! Ja juuri pelastuksemme tähden Jumala otti ihmisluonnon, jakoi kanssamme kaikki mahdolliset murheet ja kärsimykset maallisessa elämässä: herjauksen ja moitteen, tuskan ja sairauden, läheisten pettämisen, yksinäisyyden, jopa katkeran tunteen Jumalan hylkäämisestä. Meidän puolestamme Hän kärsi äärimmäisen tuskallisen ja häpeällisen teloituksen ristillä.
Hän otti kaiken tämän päällensä ja kesti sen vapaaehtoisesti mittaamattomasta rakkaudestaan luomaansa ihmistä kohtaan pelastuksemme tähden. ”Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni – saadakseni sen jälleen takaisin. Kukaan ei sitä minulta riistä, itse minä sen annan pois. Minulla on valta antaa se ja valta ottaa se takaisin” (Joh. 10:17–18).
Kuljimme suuren paaston Hänen kanssaan ja myötäelimme ristin kärsimyksen tapahtumat. Nyt ilonamme on sanoma Kristuksen voitosta kuolemasta ja siitä, että meille kaikille on annettu korvaamaton lahja, ikuinen autuas elämä Jumalan kanssa: ”Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi” (Kor. 15:22–23).
Näemme jatkuvasti ympärillämme monia murheita, sotia ja taloudellista ahdinkoa, jotka saavat meidät muistamaan Herran sanat viimeisistä ajoista: ”Ja kun laittomuus lisääntyy, monien rakkaus kylmenee” (Matt. 24:12).
Kristus yhdistää evankeliumissa rakkauden köyhtymisen suoraan uskon köyhtymiseen ja laittomuuden eli synnin lisääntymiseen. Tämä tarkoittaa, että ainoa vastalääke ”kuoleman pistolle” on paluu Jumalan luo, taistelu syntiä vastaan ja niin vahvan uskon kasvattaminen itseemme, että se voi voittaa kaiken. Mutta miten tämä tehdään?
Pyhä Kaukasian piispa Ignati (Brjantšaninov) opettaa, että evankeliumin käskyjen mukaan elämisestä syntyy elävä tunne Jumalan läsnäolosta. Hän sanoo: ”Vakaumus käskyjen täyttämisestä on varmuutta, joka vaikuttaa ihmisen sielussa: se on vahvempi kuin mikään ulkopuolinen vakaumus. Evankeliumin käskyt rauhoittavat, elävöittävät ja vahvistavat sielua… Aisteille näkymätön Jumala tulee elävällä uskolla näkyväksi sielun silmälle – mielelle”.
Apostoli Johannes todistaa: ”Jumala on rakkaus” (1.Joh. 4:8). Juuri rakkaus, syvä sisäinen sukulaisuus Jumalaan, on tulevan aikakauden, siunatun ikuisuuden salaisuus. Meidät on kutsuttu oppimaan tämä täällä, tavallisessa jokapäiväisessä elämässämme maan päällä. ”Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta. Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli” (Fil. 2:4–5), neuvoo pyhä apostoli Paavali.
Yrittäkäämme tämän pääsiäisjuhla-ajan välttää toisten tuomitsemista ja vihamielisyyttä muita kohtaan. Pyhät isät opettavat, että lähimmäistä ei pidä kohdella ainoastaan kunnioituksella, vaan myös hartaudella, koska jokainen kantaa Jumalan kuvaa. Pyhä Abba Dorotheos Gazalainen toteaa lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Lähimmäisessäsi on elämä ja kuolema”.
Näillä ajatuksilla onnittelemme teitä Kristuksessa rakkaat isät veljet ja sisaret Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusjuhlana ja toivotamme teille kaikille rauhaa, onnea, terveyttä, iloa, lohtua ja hengellistä vahvistumista!
Elia
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa
Arseni
Kuopion ja Karjalan metropoliitta
Sergei
Haminan piispa