Pyhä Lucia pysyi lujana kärsimyksissä

Pyhä neitsytmarttyyri Lucia (lat. Sancta Lucia) syntyi Syrakusassa Sisiliassa vuona 283 ja kuoli vuonna 304 keisari Diocletianuksen hallitessa (284-305).

Lucia sai hengellisen herätyksen, kun hänen äitinsä Eutychia parantui sairaudesta Pyhän Agathan pyhäinjäännösten äärellä. Tytär Lucia näki tuolloin näyn, jonka johdosta hän kääntyi kristinuskoon ja vannoi salaisesti seuraavansa neitsyenä Pyhää Agathaa.

Näin päätettyään Lucia purki kihlauksensa ylhäisen nuorukaisen kanssa, sai myötäjäisosuutensa ja jakoi sen köyhille.

Katkeroitunut kosija kuitenkin ilmiantoi Lucian Syrakusan maaherralle. Kun Lucia vietiin oikeuteen, hänen kerrotaan sanoneen:

”Minulla ei ole muuta uhrattavaa kuin uhrata itseni elävänä uhrina kaikkivaltiaalle Jumalalle. Sinä kidutat miellyttääksesi keisaria, mutta sinun ansiostasi me saamme ikuisen ilon.”
(Synaksarion, joulukuu. Pyhä neitsytmarttyyri Lucia Syrakusalainen 13. 12.)

Pyhä Henki saapui avuksi

Kun Lucia ei taipunut, maaherra lähetytti hänet bordelliin häväistäväksi.

Kerrotaan, että tuolloin Pyhä Henki  täytti Lucian, joka muuttui niin painavaksi, että häntä oli mahdoton siirtää. Lucia pysyi paikoillaan, vaikka hänen liikuttamistaan yritettiin vetohärkienkin avulla.

Sitten kertomuksen mukaan Lucia yritettiin polttaa roviolla, mitä ennen hänet valeltiin palavalla piellä ja kiehuvalla öljyllä. Tuli ei pystynyt vahingoittamaan Pyhän Hengen täyttämää Luciaa. Lopulta sotilaat katkaisivat hänen päänsä miekalla.

Pyhän Lucian nimi on johdettu latinan sanasta valo (lux), joka useissa Luciasta kertovissa legendoissa yhdistetään hänen silmiinsä ja niiden puhtaaseen kirkkauteen. Erään kertomuksen mukaan Lucia torjui hänen silmiinsä ihastuneen ahdistelijansa repimällä silmät päästään ja antamalla ne tälle.

Pyhän neitsytmarttyyri Lucia Syrakusalaisen muistopäivää 13. joulukuuta alettiin viettää pian hänen kuolemansa jälkeen – ensin hänen kotiseudullaan ja myöhemmin Roomassa, Napolissa ja ympäri kristillistä maailmaa.

Lähteitä: Suomen ortodoksinen kirkko, Synaksarion: pyhien elämäkertoja, Joulukuu. 

Teksti on ensimmäisen kerran julkaistu seurakunnan sivuilla vuonna 2019.