Päivän sana 
Päivän pyhät 
Pyhän Kolminaisuuden kirkko Helsingissä on seurakunnan ensimmäinen pyhäkkö ja myös pääkaupunkiseudun vahimpia pyhäkköjä. Pian 200-vuotisjuhlaa viettävän pyhäkön korjauksia on suunniteltu huolella. Teksti ja kuva: Vlada Wahlstén
Helsingin Pyhän Kolminaisuuden kirkon pitkään valmisteltu korjaus on käynnistynyt huhtikuun alussa. Mittavassa kymmenen kuukautta kestävässä urakassa peruskorjataan julkisivut, sähköt ja ilmanvaihtolaitteistot.
Pääsiäisen edellä pyhäkön puutarhassa tehdään ulkotöitä. Urakka on jo alkanut kirkon puutarhassa telineiden kokoamisella.
Pyhän Kolminaisuuden kirkko toimii Helsingin ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisen seurakuntatyön keskuksena, ja kirkossa toimitetaan säännöllisesti kirkkoslaavinkielisiä jumalanpalveluksia. Kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia ja pyhiä toimituksia suunnitellusti aina toisen pääsiäispäivän, kirkkaan maanantain liturgiaan saakka. Kirkkosalin sisällä tehtävät työt aloitetaan pääsiäispyhien jälkeen 22. huhtikuuta.
Kirkko on pääsiäisen jälkeen loppuvuoden suljettuna ja pyhäkössä ei voida toimittaa jumalanpalveluksia, pyhiä toimituksia tai järjestää toimintaa urakan aikana. Pyhän Kolminaisuuden kirkon jumalanpalvelukset siirtyvät Helsingin Sörnäisissä toimivan Hoivakoti Helenan Pyhien marttyyri Sofian ja lapsimarttyyrien Pistiksen, Elpiksen ja Agapen kirkko (Veran, Nadezhdan ja Liubovin) kirkkoon. Pyhän Kolminaisuuden kirkon kerhotoiminta jää pääsiäisen jälkeen kesätauolle ja käynnistyy syyskuun alussa, pääasiassa Hoivakoti Helenan tarjoamissa tiloissa.
Korjauksien on määrä valmistua 31.1.2026 mennessä.
Suojellun kirkon tarkkuutta vaativat korjaukset
Carl Ludvig Engelin suunnitteleman, pian 200- vuotta täyttävän suojellun kirkon korjaukset ovat erityistä tarkkuutta ja osaamista vaativaa työtä. Helsingin ortodoksinen seurakunta on tehnyt korjauksien suunnittelussa ja myös toteutuksessa tiivistä yhteistyötä Museoviraston ja rakennusvalvonnan kanssa.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kiinteistöpäällikkö Kaj Rosenberg on tyytyväinen, että odotetut ja tärkeät korjaukset on viimein päästy aloittamaan. Urakka jouduttiin siirtämään viime vuonna hallinnollisista budjettiin liittyvistä syistä sekä kilpailutuksessa tehdyn valituksen takia.
”Urakka kilpailutettiin uudelleen julkisen hankintalainsäädännön mukaan tämän vuoden kevättalvella ja kilpailutuksen voitti Liehunen Oy. Urakoitsija on aiemmin toteuttanut muun muassa Uspenskin katedraalin sähköremontin rakenteelliset työt vuonna 2020 sekä julkisivujen ja katon kunnostuksen Pyhän Kolminaisuuden kirkon porttirakennuksien eli pyhäkön seurakuntasali Staroshkan ja talousrakennuksen osalta vuonna 2019. Aiemmin sama urakoitsija on muun muassa kunnostanut Helsingin Yliopiston julkisivut. Meillä on siis todella osaava tekijä, jolle suojellut kohteet ja meidän kirkolliset rakennuksemme ovat jo entuudestaan tuttuja,” korostaa seurakunnan kiinteistöpäällikkö Kaj Rosenberg.
Korjauksen näkyvimmät muutokset tapahtuvat julkisivujen osalta. Kirkon rappaukset ja koristeet uusitaan käytännössä kokonaan. Kirkko saa kokonaan uuden maalipinnan. Oikean keltaisen värin valinnassa on niin ikään tehty tiivistä yhteistyötä Museoviraston rakennusvalvonnan kanssa.
Työn suunnittelu on myös ehditty toteuttaa kaikessa rauhassa ja asiantuntijoita on kuultu eri työvaihteiden suunnittelussa. Esimerkiksi kirkon arvokkaan irtaimiston suojaaminen muuttoa ja siirtoa varten on paneuduttu erityisellä huolella.
”Valmistelusta ja suojauksen suunnittelusta suuri kiitos kirkon omalle väelle. Niin kirkon kanttori Irina Tchervinskij-Matsi, pappi Heikki Huttunen kuin vahtimestaripappi Andrei Pylsy ovat todella antaneet tähän tärkeän panoksen”, kiittelee kiinteistöpäällikkö Kaj Rosenberg.
Parannuksia valaistukseen ja esteettömyyteen
Kirkon sisällä tehdään sähkötyöt, joiden lopputulos ei suoraan näy kirkkokävijöille. Sähköjen uusiminen ei vaikuta kirkkosalin ulkoasuun, vaan siihen, miltä kirkkosali näyttää hämärässä valaistuksessa ja minkälaista siellä on työskennellä.
”Parannamme kirkon valaistusta asentamalla paremmat kohdevalot kuorolle sekä papiston työskentelyä varten. Myös yleisvalaistus ja valaistuksen säädettävyys paranee sähköjen uusimisen myötä”, kertoo Rosenberg.
Ilmavaihtolaitteiston remontin myötä kirkko on myös aiempaa energiatehokkaampi ja näin myös ympäristöystävällisempi.
Korjauksen myötä myös kirkon esteettömyyttä parannetaan asentamalla pyörätuoliramppi pääportaiden sivuun. Samassa yhteydessä myös kirkon pääportaat kunnostetaan.
Korjaukseen on budjetoitu kaikkiaan 1,3 miljoonaa euroa.
Nyt toteutettavat korjaukset eivät jää lähiaikojen viimeisiksi. Pyhän Kolminaisuuden kirkossa on edessä myös ikonostaasin sekä sisätilojen konservointi.
”Museovirasto on edellyttänyt, että kunnostamme ja konservoimme pyhäkön ikonostaasin. Seurakuntamme kuitenkin vie ensin ikonostaasin konservoinnin loppuun Uspenskin katedraalissa. Pääsemme aloittamaan työt Pyhän Kolminaisuuden kirkossa mahdollisesti kymmenen vuoden sisällä. Meillä on lisäksi edessämme sisätilojen ja muiden seinien sekä irtaimiston kunnostuksia. Myös pihapiirin talousrakennus odottaa putkiremonttia ja sisätilojen muutoksia. Lämmitysjärjestelmä kaipaa niin ikään uusimista. Ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon puutarhaa kiertävä valurauta-aita on tarkoitus kunnostaa. Nämä korjaukset tehdään kuitenkin vasta pyhäkön 200-vuotisjuhlan jälkeen”, luettelee Rosenberg.
Pyhän Kolminaisuuden kirkon vihkimisestä tulee kuluneeksi tasan 200 vuotta 27.8.2027. Koko Helsingin ortodoksisen seurakunnan katsotaan syntyneen Pyhän Kolminaisuuden kirkon vihkimisen myötä, sillä kyseessä on pääkaupunkiseudun ensimmäinen ortodoksinen kirkko. Uspenskin katedraali rakennettiin vuosikymmeniä myöhemmin vuonna 1868.
Uutisoitu aiemmin seurakunnan sivuilla:
Pyhän Kolminaisuuden kirkon peruskorjaus lykkääntyy
Tutustu Kolminaisuuden kirkkoon sivuillamme:
Pyhän Kolminaisuuden kirkko on Helsingin Kruununhaassa Unioninkatu 31:ssä sijaitseva Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja Jegor Uschakoffin rakennuttama vuonna 1826 valmistunut ja vuonna 1827 vihitty ortodoksinen kirkko, joka kuuluu Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle. Kirkko on empiretyylinen. Kirkko on Helsingin vanhin säännöllisessä jumalanpalveluskäytössä oleva kirkko: nykyisin siellä toimitetaan pääasiassa kirkkoslaavinkielisiä jumalanpalveluksia, suomenkielisiä satunnaisesti.
