Päivän sana 
Päivän pyhät 
Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin löytämisen ja ylentämisen sunnuntaina ja sitä seuraavalla viikolla kirkossa on analogilla risti. Juhlaa kutsutaan myös syksyn pääsiäiseksi.
Vietämme ristin ylentämisen juhlaa 14.9. Se on ainoa suurista juhlistamme, joka ei perustu raamatulliseen tapahtumaan. Sitä vietetään sen muistoksi, että pyhä apostolienvertainen Helena suoritutti kaivauksia Jerusalemissa, joissa löydettiin Herran eläväksitekevä risti. Risti on uskomme kannalta niin ratkaisevan tärkeä asia, että tälle juhlalle on asetettu erityiset lauantait ja sunnuntait juhlan edellä ja sen jälkeen.
Kirkossa luettiin edeltävänä sunnuntaina evankeliumikappale, jota kutsutaan ”pienoisevankeliumiksi”, tai ”uskomme ytimeksi” (Joh 3: 13–17). Lukukappaleen olennaisin kohta on jae 16. Se ilmaisee koko kristillisen uskon olennaisen sisällön:
”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Tämä lyhyt kohta evankeliumista tuo eteemme ihmiskunnan syvän tragedian ja Jumalan äärettömän, rajattoman, pelastavan rakkauden.
Evankeliumi puhuu siitä, kuinka maan päälle tullut Jumalan Poika kohotetaan kunniaan. Mutta se ei ole tämän maailman arvojen mukainen kohottaminen. Se tapahtuu ristinpuulla. Meidän Herramme risti pystytetään maan päälle, meidän elämämme keskelle. Se pystytetään sen maan päälle, jonka keskeltä kasvoi puhdas neitsyt, joka synnytti Hänet; sen maan keskelle, joka tarjosi syntymäluolan, sen maan keskelle, joka tarjosi haudan, joka löydettiin tyhjänä…
Tämä maa on Jumalan luomakuntaa, tämä maa on pyhä, mutta sille maalle pystytettiin ristinpuu, kidutusväline ja teloitusväline. Sama maa nielee verta, jota ihmiskunta vuodattaa vuosisadasta toiseen: sotien, kansanmurhien, vääryyden ja väkivallan verta – lasten, naisten, lähimmäisten verta.
Mutta ristille kohotettu Jumalan Poika palauttaa maan pyhyyden. Jumalan Pojan veren kautta kaikki ihmisen vuodattama veri saa merkityksen, se saa pyhyyden. Kidutuskuoleman kautta Jumalan Poika nousee kunniaan. Ihmisen absoluuttinen, äärimmäinen kunniattomuus saa sovituksen ristillä, Jumalan absoluuttisessa, äärettömässä kunniassa. Ristille kohotettuna, häpeälliseen kuolemaan nostettuna, Vapahtaja tuo julki Jumalan kunnian ja tekee tyhjäksi kuoleman vallan.
Jumala ilmaisee kunniansa ristinpuulla. Hän on kaiken maallisen kunnian, kaiken synnin yläpuolella. Jumalan kunnia tuo Hänen armonsa kaikille. Jumala ei tuomitse ketään. Jumala ei vaadi kuuliaisuutta, ei rankaise erehtynyttä, ei aja omaa etuaan tai omaa kunniaansa. Me tuomitsemme itse itsemme, jos jäämme Jumalan armon ulkopuolelle, jos jäämme omaan pimeyteemme, omaan syntiimme, omaan tuomioomme, omaan kuolemaamme.
Jumala antoi Poikansa, koska rakastaa maailmaa. Jumalan rakkaus on kaikkia varten, poikkeuksetta, ei vain joitakin ihmisiä varten. Uskon kautta Jumala kutsuu kaikkia mukaan, osallisiksi kuoleman voittamisesta. Jumalan tahto on kaikkien pelastus, kaikkien parannus, kaikkien elämä.
Isä Heikki Huttunen
———————-
Isä Heikki Huttunen piti opetuspuheen ristin juhlan edeltävän sunnuntain liturgiassa 7.9.2025 Hoivakoti Helenan kirkossa, missä toimitetaan Pyhän Kolminaisuuden kirkon korjauksen aikana seurakuntamme kirkkoslaavinkieliset jumalanpalvelukset. Tekstiä on muokattu hieman internetsivuille julkaisuun sopivaksi.
Rovasti Heikki Huttunen vastaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisestä seurakuntatyöstä ja viime vuosina enenevissä määrin myös ukrainankielisestä työstä. Isä Heikin papiksi vihkimisestä tuli 8.9. kuluneeksi 40 vuotta. Vuosikymmenten aikana isä Heikki on toiminut lukuisissa tehtävissä niin Suomessa, muun muassa Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerinä vuosina 2006–2015 sekä Uskot foorumin puheenjohtajana kuin ulkomailla Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteerinä. Seurakunnassamme isä Heikki on aiemmin toiminut myös Espoon alueen pappina.