14. syyskuuta Suomen ortodoksisessa kirkossa vietetään Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin ylentämisen juhlaa. Kyseessä on kirkkovuoden ensimmäinen suuri Herramme Jeesuksen Kristuksen juhla.
Ristin ylentämisen juhla juontaa juurensa aivan Kirkon ensimmäisiin vuosisatoihin. Juhla sai alkunsa 300-luvulla, jolloin keisari Konstantinoksen äiti keisarinna Helena teetti Jerusalemin pyhillä paikoilla kaivauksia Jeesuksen Kristuksen ristin löytämiseksi. Kaivausten tuloksena löydettiin kolme ristiä, joista yksi paljastui parantumisihmeen kautta Kristuksen ristiksi. Ihmeitätekevää Herran ristiä kunnioittamaan saapui niin paljon kansaa, että piispa Makarios joutui kohottamaan sen ylös kaikkien nähtäväksi. Näin Herran risti siis sekä löydettiin että ylennettiin.
Suurissa kirkoissa voidaan vigilian lopuksi suorittaa ristin ylentämisen toimitus, jolloin pappi tai piispa ylentää ristin jokaiseen ilmansuuntaan kuoron laulaessa ”Herra, armahda”. Vaikka Herran ristin ylentämisen päivä on suuri juhla, se on Kristuksen ristinkärsimysten kunnioittamiseksi myös paastopäivä.
Lue tästä seurakuntamme Espoon alueen papin Petri Korhosen teksti juhlasta (julkaistu seurakunnan sivuilla ensimmäisen kerran vuonna 2018):
Kuuntele juhlan tropari ja kontakki
Pelasta, Herra, sinun kansasi | ja siunaa sinun perintöäsi. | Anna kirkollesi voitto vihollisista | ja suojele ristilläsi sinun valtakuntaasi.
Tropari, 1. säv.
Oi Kristus Jumala, | joka vapaasta tahdostasi nousit ristille, | anna laupeutesi lahjoja nimeäsi kantavalle kansallesi. | Vahvista sen hallitusta suomalla sille avuksi rauhan ase, | lannistamaton voitonmerkki.
Kontakki, 4. säv