Isä Heikki liturgian aikana Pyhän Viisauden kappelissa. Kuvaaja: Khrystyna Martyniuk.

21.9.2025

Evankeliumi Markuksen mukaan
luku 8:34–38 ja luku 9:1.

Herra sanoi:

”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni ja evankeliumin tähden kadottaa, on sen pelastava.

Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa?

Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?

Joka tämän uskottoman ja syntisen sukupolven keskellä häpeää minua ja minun sanojani, sitä on Ihmisen Poika häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa.”

Hän sanoi vielä:

”Totisesti: tässä joukossa on muutamia, jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät, että Jumalan valtakunta on tullut voimassaan.”


Risti on kristinuskon tunnetuin symboli. Kannamme ristiä kasteen muistona kaulassamme. Papin tunnuksena on oikein iso risti. Kun rukoilen, ristin itseni. Risti koristaa jumalanpalveluspukujamme ja kirkkotekstiilejämme. Elämme maassa, jonka lipussa liehuu risti. Risti näkyy monella tavalla arjessamme. Onkin hyvä aika-ajoin kysyä itseltäni, muistanko, mistä risti kertoo. Onko risti minulle koru, arvomerkki, dekoraatio tai poliittinen symboli?

Risti oli antiikin ihmisille kauhistuttava ja ruma symboli. Ristinkuolema oli kaikkein pelätyin teloitus. Ristiinnaulittu roikkuu yhdestä kahteen vuorokautta, kunnes kuolee nestehukkaan ja tukehtumiseen. Ristillä kuollut ihminen ei ole kaunista katseltavaa, ei ylevä eikä hengellinen. Ristiinnaulitseminen oli kidutuskuolema, johon kuului äärimmäinen häpeä ja lopullinen hylkääminen ihmiskunnan ulkopuolelle. Ristiin ei naulittu Rooman valtakunnan kansalaisia, ei vapaita miehiä. Ristinkuolema oli varattu ulkopuolisille, joita ei pidetty aivan täysin ihmisinä: karanneille orjille ja vierasmaalaisille, toisuskoisille sotavangeille.

(Giljotiini kehitettiin Ranskan vallankumouksen aikana siistimmäksi teloitusvälineeksi kuin siihenastiset keinot, mutta ei olisi helppoa giljotiiniakaan pitää positiivisena symbolina).

Ensimmäiset kristityt eivät käyttäneet ristiä uskonsa symbolina. Se oli liian kammottava. Sen sijaan yksinkertaisella viivalla piirretty kala oli kristittyjen tunnus, ensin salainen, sitten vähitellen tunnetumpi. Vähitellen ristin teologinen merkitys teki siitä kristinuskon tärkeimmän merkin. Mutta jos ei nähdä ristin yhteyttä ylösnousemukseen, on ymmärrettävää, että monille puhe rististä on edelleenkin hulluutta, kuten apostoli Paavali kirjoittaa.

Meille ristiin sisältyy koko kristillisen uskon paradoksi: yhtäältä ihmisen käsittämättömän syvä ja tappava vääryys ja väkivalta, ja toisaalta Jumalan rajaton ja kaiken kirkastava rakkaus. Emme näe ristiä pelkästään kauhean teloituksen välineenä, vaan merkkinä siitä, että ristillä kuollut Vapahtaja voitti kuoleman.

Vapahtaja samastui kaikkiin, jotka on suljettu ihmisyyden ulkopuolelle, kaikkiin orjiin, kaikkiin sotavankeihin, kaikkiin sodan ja väkivallan uhreihin, kaikkiin häpäistyihin, kaikkiin kidutettuihin, kaikkiin joiden ihmisruumiit kärsimyksissä muuttuvat muodottomiksi, kasvottomiksi… kaikkiin heihin Vapahtaja samastui, hän kuoli kakkien heidän kanssaan, kaikkien meidän kanssamme, jotka olemme kuoleman vallassa emmekä pääse sitä pakoon.

Mutta Jumalan Pojan kuolema lopetti kuoleman vallan. Tuskien tie johtaa haudalle. Ja hauta löydetään tyhjänä. Siitä alkaa odottamattoman ilon tien, evankeliumin tie. Ihmisen vääryyden tie muuttuu anteeksiannon tieksi. Risti, tuo kauhean kärsimyksen merkki, muuttuu ylösnousemuksen symboliksi. Pyhä Maksimos Tunnustaja sanoo:
”Risti on tuomion tuomio, tuomion tuomitseminen.”  Vääryys, pimeys ja tyhjyys, joka kieltää Jumalan, täyttyy Jumalan läsnäololla ja Jumalan valolla.

Tätä risti on meille. Tästä muistutan itseäni, kun näen ristin, kun kannan ristiä, kun teen ristinmerkin, kun suutelen ristiä.


Rovasti Heikki Huttunen
Sunnuntai 21. syyskuuta 2025
Pyhien lapsimarttyyrien Pistiksen, Elpiksen, Agapen ja heidän äitinsä Sofian kirkko


Tähän saarnaan voi tutustua venäjän kielellä seurakuntamme verkkosivulla.