"Avun tarve on kasvanut samaan aikaan, kun avun määrä on vähentynyt. Näemme täällä Myllypurossa, kuinka ruokajakelussa jonot pitenevät vuosi vuodelta", kuvailee tilannetta Itä-Helsingin alueen pappi Joosef Vola. Teksti ja kuvat: Vlada Wahlstén
Itä-Helsingissä Myllypuron kappelilla tarjottiin perjantaina 12. joulukuuta aamulla ruokajakelun yhteydessä riisipuuroa vähävaraisille.
Seurakunta tarjosi kaikkiaan reilu 300 annosta riisipuuroa.
”Myllypuron kappelin tiloissa se on maksimimäärä. Emme valitettavasti voi valmistaa enempää puuroa, vaikka haluaisimme”, kertoo seurakuntamme Helsingin alueen diakoniatyöntekijä Paula Ahonen.
Joulupuurotarjoilu toteutettiin yhteistyössä ruokajakelun, evankelisluterilaisen seurakunnan, seurakuntamme diakonian ja Myllypuron pyhäkköyhteisön sekä Jumalasnynyttäjän syntymän yhteisön kanssa. Hyvän mielen tapahtumaa on järjestetty jo viiden vuoden ajan.
”Aloitimme joulupuuron jakamisen koronavuotena 2020 silloisen arkkipiispa Leon siunauksella. Jaoimme silloin parisataa annosta, tarvetta olisi ollut 900 annokselle. Ja olemme tänä aikana nähneet, kuinka ruokajonot ovat kasvaneet entisestään, ruoka-avun määrä sen sijaan vähentänyt. Tiedämme, että ihmisillä on hätä”, kuvailee Itä-Helsingin alueen pappi Joosef Vola.
”Haluamme kuitenkin tehdä asiat hyvin ja tarjota ihmisille aidon joulupuuron, hyvän kahvin ja piparia – sellaisena kuin he ne muistavat myös lapsuudestaan. Olemme saaneet tästä myös kiitosta ruokailijoilta. Meillä on vapaaehtoisia, jotka saapuivat jo viiden aikaan aamulla kappelin keittiöön keittämään puuroa. Meillä on tässä kaikkiaan ollut lähemmäs kaksikymmentä vapaaehtoista ollut laittamassa ruokaa, keittämässä kahvia, kuljettamassa ja tuomassa kattiloita ja jakamassa ruokaa”, kuvailee isä Joosef.
Ruokajonot ovat viime aikoina kasvaneet niin, että tänäkin pakkasaamuna paikalla on puolisentoista tuhatta henkeä. Ruokajakelu jatkuu suunniteltua pidempään aina viimeiseen kauhalliseen saakka.
”Vaikka puuro loppui jossakin vaiheessa, kahvia ja piparia riitti kaikille”, kertoo diakoniatyöntekijä Paula Ahonen tapahtuman päätteeksi.
”Osa saapuu anivarhain odottamaan ruokajakelun alkamista. Meillä on silloin vielä aamun liturgian käynnissä. Kun on tunteja jonottaut ulkona, on todella tärkeä saada edes kuppi kuumaa kahvia”, kertoo Nunna Elisabet.






