Päivän sana 
Päivän pyhät 
Hengellinen näkökykymme on usein heikko, sillä synti, itsekkyys, oman edun tavoittelu, mukavuudenhalu ja aineellinen maailma sokaisevat meidät.
Sen sijaan, että sallisimme Pyhän Hengen virrata meissä ja muuttaa meitä, muutamme Jumalan oman kuvamme kaltaiseksi. Emme näe Jumalan tekoja, emmekä kuule hänen kutsuaan. Vaikka näkisimme ja kuulisimme, emme halua vastata siihen. Valitsemme tietoisesti hengellisen sokeuden, jotta voisimme elää omien halujemme mukaan.
Jeesuksen kohdattua sokeana syntyneen miehen opetuslapsia askarrutti se, kenen tekemän synnin vuoksi mies oli sokea. Heissä eli usko ankaraan ja rankaisevaan jumalaan, joka taivuttaa ihmiset tahtoonsa rangaistuksen pelon kautta. Opetuslapset eivät vielä tunteneet Jumalaa sellaisena kuin hän oikeasti on, ja samalla heidän näkemyksensä Jumalasta vaikutti heidän näkemykseensä lähimmäisestään. Ihmeteollaan Kristus osoitti opetuslapsille, että Jumala on ennen kaikkea rakastava ja armahtava. Meiltä hän odottaa samanlaista suhtautumista lähimmäisiimme.
Fariseukset sokaisi heidän uskonsa lakiin ja perinnäistapoihin. He tuomitsivat tapahtuneen ihmeen ennen kuin olivat edes kunnolla tutkineet sitä. He eivät iloinneet siitä, että sokea sai näkönsä, sillä silloin he olisivat joutuneet tunnustamaan Kristuksen Jumalan mieheksi. Lain opettajina he pitivät itseään muita parempina, ja asemansa säilyttääkseen he tekivät vielä suuremman synnin: kieltäytyvät tunnustamasta Jumalan tekoja. Näin he itse valitsivat hengellisen sokeuden.
Jeesuksen parantaman miehen vanhemmat joutuivat vaikeaan tilanteeseen. Fariseusten kuulusteltaviksi tuodut vanhemmat pelkäsivät, sillä he tiesivät, että heidät erotettaisiin synagogasta, jos he tunnustaisivat Jeesuksen ihmeteon Jumalan teoksi. Siksi he siirsivät vastuun tapahtuneesta pojalleen, joka osoitti hengellisen näkökykynsä kirkkauden puolustamalla Jeesusta. Sokeana syntynyt näki sen, mitä fariseukset eivät halunneet ja hänen vanhempansa eivät uskaltaneet nähdä: “Jos hän ei olisi Jumalan mies, hän ei olisi pystynyt sellaiseen.”
Hengellinen sokeus voi siis ilmetä monella tavalla: ennakkoluuloina, tuomisemisena, ylimielisyytenä ja oman edun tavoitteluna. Hengellisesti sokeina unohdamme Jumalan ja hänen käskynsä ja toimimme omien halujemme mukaisesti lähimmäisemme unohtaen. Pyytäkäämme Jumalaa avaamaan hengelliset silmämme ja vastatkaamme Jumalan kutsuun sokeana syntyneen tavoin: “Minä uskon, Herra!”
Kanttori Kirsi-Maria Susuna
Katso seurakunnan alueella toimitettavat palvelukset jumalanpalveluskalenterista.
