Päivän sana 
Päivän pyhät 
Sovintosunnuntain ikonissa kuvataan Aatamin ja Eevan syntiinlankeemusta Eedenin puutarhassa. Kuva: Helsingin ortodoksinen seurakunta
Laskiaissunnuntaina 19. helmikuuta ortodoksisessa kirkossa vietetään sovintosunnuntaita, joka on viimeinen suureen paastoon valmistavista sunnuntaista. Päivän nimi tulee sunnuntain liturgiassa luettavasta evankeliumista (Matt. 6:14–21) ja Jeesuksen Kristuksen sanoista, jossa Hän kuvaa, miten toisillemme anteeksi antaminen saa myös taivaallisen Isän antamaan meille anteeksi. Näin sovinnon tekeminen toistemme kanssa on ehtona sovinnolle myös Jumalan kanssa.
Sovintosunnuntain liturgia toimitetaan kaikilla seurakuntamme toiminta-alueilla ja tarkan ajankohdan voi tarkistaa jumalanpalveluskalenterista.
Uspenskin katedraalin sovintosunnuntain vigilia sekä sovintosunnuntain liturgia lähetetään lisäksi suoratoistona seurakuntamme YouTube-kanavalle.
Liturgian jälkeen monin paikoin järjestetään juhlavia kirkkokahveja, laskiaistapahtumia tai blinijuhlia. Katso tarkemmin seurakuntamme tapahtumakalenterista.
Suuri paasto alkaa ehtoopalveluksessa anteeksi pyytämisestä ja anteeksi antamisesta
Sovintosunnuntain iltana toimitetaan vain kerran vuodessa toimitettava ehtoopalvelus, jossa konkreettisesti pyydetään toisiltaan anteeksi ja näin tehdään sovinto. Sovintosunnuntain ehtoopalvelus aloittaa suuren paaston. Jumalanpalvelusta on kutsuttu yhdeksi kirkkomme koskettavimmista ja kauneimmista jumalanpalveluksista.
Ehtoopalveluksessa toimittava pappi kumartuu ja pyytää koko koolla olevalta seurakunnalta anteeksi. Tämän jälkeen hän pyytää seurakuntalaisia tekemään samoin. Jokainen seurakuntalainen pyytää vuorollaan toisilta anteeksi. Papilta voi pyytää anteeksi sanoen: ”Isä, anna minulle anteeksi”, johon pappi vastaa: ”Jumala antakoon meille anteeksi ja armahtakoon meitä.”. Kirkossa olevat voivat pyytää toisiltaan anteeksi sanoen: ”Anna minulle anteeksi”. Tähän toinen voi vastata: ”Jumala antaa anteeksi, anna sinäkin anteeksi minulle” tai pelkästään ”Anna sinäkin minulle anteeksi”. Tähän ensimmäinen kysyjä voi halutessaan vielä vastata: ”Jumala antaa meille anteeksi.”
Ehtoopalveluksessa suureen paastoon laskeutuminen tulee myös konkreettisella tavalla näkyväksi, kun kirkon tekstiilit vaihdetaan paaston värisiin eli violetteihin tekstiileihin. Myös pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous luetaan ja sen yhteydessä tehdään yhdessä maahankumarrukset.
Sovintosunnuntain evankeliumi (Matt. 6:14–21):
”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne. ”Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.”
Päivän tekstit ja pyhien elämänkerrat ovat luettavissa Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla kirkkokalenterista.
