Suomen ortodoksinen kirkko (EP) on reagoinut nopeasti ja tehokkaasti Ukrainan sotaan

Jo samana päivänä Suomen ortodoksisen kirkon pappien ja kanttorien liitot, kirkon nuorisojärjestö ja maallikkojärjestöt vetosivat yhdessä kirkkokansaan rahallisen avun keräämiseksi ukrainalaisille pakolaisille Filantropian, Suomen ortodoksisen kirkon kansainvälisen avun järjestön kautta. Järjestöt vetosivat samalla muihin ekumeenisen patriarkaatin hiippakuntiin pakolaisten auttamiseksi.

Kaksi päivää myöhemmin Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous antoi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon johdolla lausunnon, jossa Venäjän federaation sotatoimet Ukrainassa tuomittiin jyrkästi. Piispat korostivat yksimielisesti, että sodalle Ukrainassa ei ole mitään oikeutusta ja kannustivat ihmisiä lahjoittamaan Filantropian keräykseen. Samalla he muistuttivat, että sodasta ei saa syyllistää venäläistaustaisia seurakuntalaisiamme ja kehottivat kirkkokansaa yhteiseen rukoukseen rauhan puolesta.

Neljäntenä päivänä Venäjän hyökkäyksestä Filantropia lähetti ensimmäisen avustuserän Puolan ortodoksisen kirkon avustusjärjestön Eleos Polskan kautta. Keräykseen lahjoitettiin jo ensimmäisen viikon aikana yli 15 000 euroa.

Osa Ukrainan pakolaisista tulee saapumaan Suomeen. Suomen ortodoksinen kirkko ilmoitti 2.3., että kirkon keskushallinto on jo aloittanut varautumisen pakolaisten taloudelliseen auttamiseen. Ensimmäiset päätökset kirkon budjettivarojen ohjaamisesta tähän työhön tullaan tekemään jo 15. maaliskuuta.

Kirkkokansan tuki Ukrainalle on vahvaa. Ihmiset ovat etsineet innokkaasti sekä konkreettisia auttamistapoja että keinoja ilmaista myötätuntonsa Ukrainan kansalle. Tämän kollektiivisen myötätunnon osoituksena Suomen ortodoksisen kirkon pääkirkko, Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen katedraali Helsingissä, valaistiin 5.–7.3. Ukrainan lipun väreillä.

Sunnuntaina 6.3. Helsingin ortodoksinen seurakunta järjesti ristisaaton Ukrainan suurlähetystön eteen. Arkkipiispa Leo tapasi samalla Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrovan, joka kiitti Suomen ortodokseja avusta, ”jota hän ei edes ehtinyt pyytää”. Hän kertoi myös sodan opettaneen, että ”hyvä voittaa”. Suurlähetystön edessä toimitettuun rukouspalvelukseen rauhan puolesta osallistui noin 300 ihmistä.

Maanantaina 7.3. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut 11 päivää ja 1.5 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta. Kysymys on jo nyt pahimmasta pakolaiskriisistä Euroopassa II maailmansodan jälkeen. Ukrainan 41 miljoonasta asukkaasta 67 % on ortodokseja.

Suomen ortodoksinen kirkko on autonominen kirkko Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan omoforin alla. Suomessa juhlitaan ensi vuonna Konstantinopolin vuonna 1923 antaman Tomoksen satavuotisjuhlaa.

 Suomen ortodoksinen kirkko on hyvin järjestäytynyt. Kirkossa on kolme hiippakuntaa, kaksi luostaria (Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari) ja noin 59 000 jäsentä. Kirkolla on laajat ja pitkäaikaiset yhteydet muihin ortodoksisiin kirkkoihin sekä organisaatio- että henkilötasolla. Vahvasti ortodoksiseen traditioon juurtunut, vapaassa demokraattisessa Suomessa toimiva kirkko on myös aktiivinen ekumeeninen toimija. Kirkon hallinnossa ja järjestöissä toimii runsaasti aktiivisia maallikoita.