Tikkurilan 20-vuotiasta kirkkoa juhlittiin lämpimässä hengessä

Tikkurilan Kristuksen taivaaseenastumisen kirkon 20-vuotisjuhlia juhlittiin lämpimässä hengessä koko kirkontäydeltä sunnuntaina 10. syyskuuta.

– Iloitsemme, kun meillä on näin nätti kirkko hienolla paikalla, sanoi pöytäkeskustelussa Anna-Maija Soraniva, yksi Tikkurilan kirkon aktiivisista vapaaehtoisista.

Puheissa korostui, miten suuresti Tikkurilan kirkkoa arvostetaan sekä rakennuksena että aktiivisena yhteisönä.

– Kirkon rikkaus on sen hengellisessä yhteisössä ja toistensa auttamisessa. Temppeli on pysyvä merkki ja pelastuksen todistus kristityille, metropoliitta Ambrosius sanoi opetuspuheessaan liturgian yhteydessä.

Juhlaliturgian yhteydessä metropoliitta Ambrosius myönsi isä Mikael Sundkvistille rovastin arvon.

Toimiva temppeli

Tikkurilaan kirkkorakennusta toivottiin aikanaan, kun alueen ortodoksit kokoontuivat Kaislatiellä asuinhuoneistossa.

Kirkon suunnitellutta ja myös juhlaan osallistunutta arkkitehti Arvo Sorsaa kiitettiin onnistuneesta arkkitehtonisesta ratkaisusta. Samassa rakennuksessa ovat kirkko- ja seurakuntasali, toimistotilat ja hyvä keittiö.

Kuorolaiset kiittävät myös erinomaisesta kirkkosalin akustiikasta. Juhlavassa liturgiassa kanttori Olga Soldatovan johtaman kuoron kaunis laulu nousi kohti korkeuksia.

Vantaan kaupungin tervehdyksen tuonut kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman kertoi, että Vantaan kaupungille kirkko on maamerkki, jonka rakentaminen oli tärkeää silloiselle kaupunginjohtaja Erkki Rantalalle.

Kirkko kohosi kauniille kumpumaiselle puutarhatontille Tikkurilan urheilukeskuksen viereen Valkoisenlähteentielle.

12 000 piirakan ikonostaasi

Yhteisön ja erityisesti aktiivisen tiistaiseuran merkityksestä kirkon rakentamiselle ja varsinkin koristamiselle kertoi pitkäaikainen isännöitsijä, isä Sergei Podschivalow.

– Meillä oli vitsi kirkkoherra isä Juhani Härkinin kanssa, että ikonostaasi maksoi 12 000 karjalanpiirakkaa.

Sutkaus kirvoitti juhlaväeltä remakan naurun ja spontaanit taputukset.

– Emme rakentaneet kirkkoa turhaan, isä Sergei sanoi.

Hän kertoi, että kirkkoon mahtuu kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin aikanaan Kaislatien huoneistoon.

Tila on tarpeen Vantaan alati kasvavalle ortodoksiselle yhteisölle, joka kasvaa maassa- ja maahanmuuton ansiosta. Karjalaistaustaisten ja suomenkielisten jäsenien kanssa juhlaan osallistui ainakin venäjänkielisiä ja orientaaliortodokseja Etiopiasta.

Kirkko kokoaa ihmiset yhteen

Kirkossa on jatkuvaa aktiivista toimintaa: palvelukset toimitetaan säännöllisesti, ja niiden jälkeen kirkkokahveilla on tärkeä sosiaalinen merkitys, ihmiset pääsevät yhteen.

– Erityinen kiitos tiistaiseuralle, joka mahdollistaa tämän. On mahdollisuus olla yhdessä ja tavata pappi. Erityisen tärkeää se on iäkkäille ja yksinäisille, isä Sergei sanoi.

Tiistaiseuran ahertajien ansiosta myös sunnuntain juhlassa syötiin hyvin ja juotiin päälle kakkukahvit.

Helsingin seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen kiitti puheessaan sujuvaa, myönteistä, monikulttuurista ja merkityksellistä Tikkurilan kirkon toimintaa. Hän myös kertoi, että tikkurilalaisilla on suorat yhteydet seurakunnan hallintoon, sillä isä Mikael Sundkvist on seurakunnan johtoryhmän työteliäs jäsen.

Juhlan yhteydessä isä Markku jakoi metropoliitta Ambrosiuksen myöntämät kunnianosoitukset. Piispallisen siunauskirjan saivat isä Sergei Podschivalow ja hänen puolisonsa Kirsi Podschivalow sekä vahtimestari Kristiina Kulmala.

Juhlassa esiintyi Aleksi Merras, joka soitti haitarilla sekä vanhempaa että uudenmpaa klassista: Bachia ja Lasse Pihlajamaan tangoa. Yleisö ymmärsi hyvän päälle ja vaati rymikkäästi taputtaen jo salista poistuneen soittajan takaisin. Ylimääräisenä kuultiin Pihlajamaan Revontulten maa.

Teksti ja kuva: Anne Kärkkäinen