Helsingin vanhimmassa ortodoksisessa pyhäkössä, Pyhän Kolminaisuuden kirkossa toimitettiin perjantaina parastaasi vainajien muistojumalanpalvelus 3.6. kello 17, jossa muistettiin erityisesti kaikkia Ukrainan sodan uhreja. Jumalanpalvelus toimitettiin kirkkoslaavin, venäjän ja ukrainan kielillä.
Pyhän Kolminaisuuden kirkko on paitsi seurakuntamme ensimmäinen pyhäkkö, josta koko seurakuntamme toiminnan katsotaan alkaneen, myös venäjänkielisen seurakuntatyön keskus. Ukrainan sota on aivan erityisellä tavalla koskettanut, vavisuttanut ja myös yhdistänyt pyhäkön kävijöitä.
Heti sodan alettua pyhäkössä jätettiin sivuun mahdolliset poliittiset erimielisyydet ja ruvettiin rukoilemaan rauhan puolesta. Pyhän Kolminaisuuden kirkon aktiivit veivät arkkipiispa Leolle allekirjoituksin varustetun tekstin, jossa kertoivat myös seurakuntamme venäjänkielisen seurakuntayhteisön tukevan kaikessa isä Esipaimenta ja vastustavan Venäjän hyökkäyssotaa.
”Ihmiset ovat hyvin murheissaan, hädissään ja rukoilevat rauhan puolesta.”, kertoo venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaava pappi Heikki Huttunen.
Pyhän Kolminaisuuden kirkossa on hyvin monikulttuurinen pyhäkköyhteisö. Eri taustoista ja maista tulevia ihmisiä on yhdistänyt venäjän kieli, yhteinen ortodoksinen usko ja kirkkoslaavinkieliset jumalanpalvelukset. Monet Ukrainan sodan pakolaiset ovat löytäneet tiensä juuri Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon. Isä Heikki Huttunen on saanut lohduttaa monia lohduttomissa tilanteissa. Yksi tilanne on jäänyt erityisesti mieleen.
”Toissa viikolla jumalanpalveluksen jälkeen saimme yhdessä lohduttaa Ukrainan sotaa paennutta perheen äitiä. Hän tuli jumalanpalvelukseen lastensa kanssa, vaikka vaikutti olevan surun murtama. Hän kertoi, että hänen miehensä, perheen isä, oli menehtynyt Butšan verilöylyssä. Olen tavannut ensimmäistä kertaa näin paljon ihmisiä, jotka ovat syvän murheellisia ja traumatisoituneita. Ihmisten suru tulee hyvin lähelle. Olemme toimittaneet jo monia muistojumalanpalveluksia.”
Pakolaisten kertomat tarinat ja suruviestit rintamalta ovat herättäneet tukemaan ja auttamaan. Vaikka ortodoksisissa pyhäköissä rukoillaan jokaisen jumalanpalveluksen yhteydessä Ukrainan sodassa kärsivien ja rauhan puolesta, haluttiin pyhäkön temppelijuhlan aloittava jumalanpalvelus pyhittää erityisesti Ukrainan sodan uhreille.
”Pyhän Kolminaisuuden kirkossa rukoillaan myös isänmaamme Suomen, mutta myös Venäjän maan, ja kansan puolesta, jotta rauhantahto valaisisi valtionjohdon mielet”, korostaa lopuksi isä Heikki.
Ortodoksisessa perinteessä vainajia muistetaan sielujen lauantaina, Pyhän Kolminaisuuden juhlan aattona, ja kirkollinen vuorokausirytmi alkaa jo edellisenä iltana. Parastaasiksi kutsutaan suurta panihidaa eli vainajien muistopalvelusta, johon kuuluu ehtoo- ja aamupalvelus.
Teksti: Vlada Wahlstén
Päivitetty ja uudelleenjulkaistu 4.6.2022