Päivän sana 
Päivän pyhät 
Seurakunnan kaikissa jumalanpalveluksissa rukoillaan Ukrainassa sodasta kärsivien puolesta, että Herra pelastaisi heidät. Seurakunnassa toimitetaan säännöllisesti jumalanpalveluksia lisäksi ukrainan kielellä. Teksti ja kuva: Vlada Wahlstén
Yle on 6.11. uutisoinut Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaaleista ja vaalien yksittäisistä ehdokkaista sekä ukrainankielisistä jumalanpalveluksista otsikolla ” Hämäriä Venäjä-kytköksiä ja Ukraina-kriitikoita Suomen ortodoksisen kirkon vaaleissa”.
Helsingin ortodoksinen seurakunta ei ota kantaa yksittäisten ehdokkaiden kommentteihin ja esittelyihin.
”Seurakuntamme ja kirkkomme linja on selvä: tuemme sodasta kärsivää Ukrainan kansaa, rukoilemme rauhan puolesta ja tuomitsemme Venäjän hyökkäyssodan. Mikäli yksittäisen ehdokkaan kanta tai linja poikkeaa tästä, niin silloin se edustaa vain hänen omaa kantaansa. Kuten arkkipiispa Elia toi uutisessa esille, kirkkomme demokraattinen vaalijärjestelmä takaa sen, että kaksi seurakuntalaista voi asettaa ehdokkaan valtuustovaaleissa. Nyt meillä on 37 ehdokasta, joista valtuustoon 9 valitaan Helsingin alueelta. Seurakuntamme 16 vuotta täyttäneet jäsenet voivat äänestää vaaleissa mieleisensä ehdokkaat valtuustoon”; muistuttaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen.
”Ukrainalaiset Suomessa edustavat kansaa, joka on julman hyökkäyssodan uhri. On vähintään kohtuullista, että tässä tilanteessa tarjoamme heille mahdollisuutta rukoilla ukrainaksi sekä mahdollisuuksien mukaan sielunhoitoa äidinkielellään.”
Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa Pyhän Profeetta Elian kirkossa toimitetaan säännöllisesti joka toisena sunnuntaina liturgia ukrainan ja suomen kielellä.
”Seurakunnassa haluttaisiin lisätä ukrainankielisten jumalanpalveluksien määrää, eikä suinkaan vähentää. Ymmärrämme kuitenkin ukrainankielisen yhteisön huolen ja pelon, että niin kävisi.”, tähdentää isä Markku Salminen.
Ylen uutisessa luki, että Pyhän Kolminaisuuden kirkossa olisi rukoiltu yhtä lailla Suomen, Ukrainan kuin Venäjän maan puolesta. Seurakunnan kirkkoherra Markku Salmisella ei ole ollut tietoa, että näin olisi toimittu.
”Meillä on linjattu, että rukoilemme Suomen valtiovallan lisäksi sodasta kärsivän Ukrainan puolesta sekä kaikkien sodasta kärsivien puolesta. Mikäli on rukoiltu erikseen Venäjän puolesta, on tässä suhteessa toimittu ohjeiden vastaisesti. Toki Herramme Jeeus Kristus on kutsunut meitä rukoilemaan kaikkien, myös vihollisten puolesta ja kotona rukouksissamme meidän kannattaakin rukoilla aivan kaikkien puolesta. Kirkossa rukous voidaan kuitenkin nimenomaan ymmärtää kannanottona tai tukena. Vaikka voimme rukoilla Venäjällä asuvien puolesta, että Herra avaisi heidän sydämensä näkemään hyökkäyssodan seuraamukset, niin emme voi rukoilla Venäjän valtiovallan puolesta.”
Helsingin ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisestä ja ukrainankielisestä seurakuntatyöstä vastaava pappi Heikki Huttunen korostaa, että seurakunnassamme eri kansallisuuksia ja kieliä edustavat seurakuntalaiset ovat tulleet hyvin toimeen keskenään.
”Meillä ei ole näkynyt vastakkainasettelua. Seurakuntaamme mahtuu kymmeniä ja kymmeniä eri kieliä ja kansalaisuuksia. Kirkossamme toimitetaan jumalanpalveluksia säännöllisesti useilla eri kielillä. Tämä on myös seurakuntamme ja kirkkomme vahvuus, että Kristuksessa olemme kaikki yhtä. Sodasta johtuen ukrainalaisien kohdalla tulee olla kuitenkin pastoraalista herkkyyttä ja heille tulee olla tarjolla oma turvallinen tilansa, jossa he voivat jakaa keskenään sotaan liittyviä kipeitä asioita ja traumoja. Ymmärrämme tämän ja tuemme heitä tässä täysin.”
Seurakunnassa ja Suomen ortodoksisessa kirkossa pyritään huolehtimaan siitä, että Suomessa myös vierailee säännöllisesti ukrainankielisiä pappeja, jotka voivat vastata ukrainalaisten sielunhoidollisiin tarpeisiin. Yhteistyötä tehdään yhä tiiviimmin autokefalisen Ukrainan ortodoksisen kirkon metropoliitta Epifanin kanssa.
Suomeen on juuri saapunut vierailulle kanadalais-ukrainalainen pappi isä Taras Udod. Isä Taras oimittaa lirturgian ukrainan kielellä Profeetta Elian kirkossa tuelvana sunnuntaina, isänpäivänä 9.11. Vierailunsa aikana isä Taras toimittaa lisäksi Uspenskin katedraalissa panihidan Ukrainan Holodomorin, miljoonia tappaneen nälänhädän uhrien muistolle lauantaina 22. marraskuuta.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan virallinen hallintokieli on suomi ja seurakunnan jäsenistä ylivoimainen enemmistö puhuu äidinkielenään suomea. Myös jumalanpalveluksissa suomi on pääkielenä. Seurakunnan jäsenistä suurimman kielivähemmistön muodostavat venäjänkieliset, joita on noin 15 prosenttia seurakunnan kaikkiaan lähes 22 000 jäsenestä. Helsingin Pyhän Kolminaisuuden kirkko toimii seurakunnan venäjänkielisen seurakuntatyön keskuksena. Viime vuosina jumalanpalveluksissa on lisätty rukoksia myös muilla slaavinkielillä, muun muassa serbian ja ukrainan kielillä. Seurakunnassa pyritään huomioimaan kaikkia kielivähemmistöjä ja toimittamaan säännöllisesti jumalanpalveluksia useilla eri kielillä. Helsingin monikulttuurisen seurakuntatyön keskuksena toimuvassa Kotikirkossa toimitetaankin jumalanpalveluksia vuoroviikoin niin ruotsin, englannin, kreikan, romanian kuin arabian kielillä. Lisäksi kirkkovuoden aikana on erikseen kolttasaamenkieliset palvelukset ja myös viron ja saksan kielellä toimitetaan yksittäisiä jumalanpalveluksia. Ukrainankielisten jäsenten määrä on kasvanut viime vuosina Ukrainassa käytävän sodan seurauksena. Profeetta Elian kirkossa on toimitettu säännöllisesti jumalanpalveluksia ukrainaksi vuoden 2024 helmikuusta alkaen. Tätä ennen ukrainankielisiä palveluksia toimitettiin muun muassa Kotikirkossa.