Kirkon nimikkoikoni, Jumalansynnyttäjän TIhvinäläisen ikoni lupiinien ympäröimänä. Haitallisen vieraslajin lupiinin kerääminen kimpuksi on ympäristöteko.

28.6.2022

Hämeenlinnassa vietettiin 26.6. suurta juhlaa. Viime syksynä uudelleen käyttöön vihitty kirkko vietti ensimmäistä temppelijuhlaansa, sillä uudelleenvihkimisen yhteydessä kirkon nimi vaihtui Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkoksi.

Pyhäkön uusi nimi juontaa juurensa luovutettuun Karjalaan, Viipurin lääniin kuuluneeseen Kyyrölään. Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla kuvaillaan nimen historia ytimekkäästi: Kyyrölän ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1725, ja jo samana vuonna valmistui seurakunnan ensimmäinen puukirkko, joka paloi vuonna 1788. Toinen puukirkko valmistui vuonna 1803, mutta sekin paloi vuonna 1894. 1898 vihittiin käyttöön seurakunnan kolmas, tiilestä rakennettu Kristuksen temppeliintuomisen kirkko, josta tuli yksi Suomen suurimmista ortodoksisista pyhäköistä. Kirkkosali oli suunniteltu 1 200 hengelle. Kyyrölän hovin lahjoitusmaan omistaja, valtioneuvos Ivan I. Bogajevski lahjoitti Kyyrölän vastavalmistuneeseen pyhäkköön alttari-ikoniksi Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kopion. Bogajevski pyysi papistoa toimittamaan vuosittain ikonin muistopäivänä kirkossa erityisen rukoushetken. Bogajevskin kuoleman jälkeen kyyröläläiset jatkoivat tätä perinnettä. Vuonna 1910 Kyyrölään perustettiin vapaapalokunta, ja palomiehet ottivat Jumalanäidin suojeluspyhäkseen. Kyyrölän kirkko tuhoutui sodassa täysin joulukuussa 1939.

Sotien jälkeen kyyröläläisiä sijoitettiin paljon Hämeenlinnan seudulle. Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan perinteitä on vaalittu 1940-luvun lopulta aina näihin päiviin asti. Hämeenlinnan ortodoksit ovat tähän saakka viettäneet Tihvinskajaa eli Jumalansynnyttäjän Tihvinäläisen ikonin juhlaa vuosittain vanhan ajanlaskun mukaisena ikonin juhlapäivänä, 9.7.

Sen jälkeen, kun juhlasta tuli myös virallisesti pyhäkön temppelijuhla, vietetään sitä Suomen ortodoksisen kirkon noudattaman kalenterin mukaisesti 26.kesäkuuta.

Hämeenlinnan kirkon vihkimisestä tuli tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Varsinaista Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkon 60-vuotisjuhlaa vietetään kuitenkin ensi vuonna, jolloin myös kirkon sisustus on valmistunut.

Pyhäkön juhla Hämeenlinnan alueen ortodoksien Facebook-sivuilla julkaistuina kuvina:

Isä Aki toimitti pienen vedenpyhityksen palveluksen alkajaisiksi. Isät Erkki ja Veli avustivat.
Hämeenlinnan alueen pappi isä Aki Leskinen toimitti pienen vedenpyhityksen palveluksen alkajaisiksi. Isät Erkki ja Veli avustivat.

 

Kanttori Sari johti kuoroa, jonka riveissä lauloi tänään myös Ouluun kanttoriksi siirtynyt Leena Lomu.
Kanttori Sari johti kuoroa, jonka riveissä lauloi tänään myös Ouluun kanttoriksi siirtynyt Leena Lomu (oik).

 

Kanttorin mukana saatossa kulki pikkukanttori Luukas.
Liturgian päätteeksi kuljettiin kirkon ympäri ristisaatossa. Kanttorin mukana saatossa kulki pikkukanttori Luukas.

 

Liturgian päätteeksi lähdettiin ristisaattoon. Saaton kärjessä kantoi ikonia Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuuston puheenjohtaja Jefim Brodkin.
Ristisaaton kärjessä kantoi ikonia Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuuston puheenjohtaja Jefim Brodkin.
Ristisaatto Hämeenlinnan kirkon edessä temppelijuhlapäivänä.
Ristisaatto Hämeenlinnan kirkon edessä temppelijuhlapäivänä.
Kirkkokahvien siunaaminen. Kuvassa Leena Lomu ja Johanna Haapala siunaamassa kirkkokahveja. Pöydät katettiin kirkon sisälle.

 

Hämeenlinnan kirkon entinen kanttori Leena Lomu (oik.) yhdessä Kyyrölä-seuran aktiivin Antonina Susunov-Perälän kanssa.
Hämeenlinnan kirkon entinen kanttori Leena Lomu (oik.) yhdessä Kyyrölä-seuran aktiivin Antonina Susunov-Perälän kanssa.

 

Lähteet ja lisätietoa:

 Suomen ortodoksinen kirkko:Hämeenlinnassa vietetään 26.6. ensimmäistä uuden ajan praasniekkaa


Hämeenlinnan alueen ortodoksien Facebook-sivut


Kuva:

Ristisaattokuvat: Airi Immonen;
Kuvat kirkon sisältä: Kirsi Backman

Kategoriat Uutiset