Aki Korpela

Ehdokkaan numero: 33

Aki Korpela, 55 v, syntyperäinen hyvinkääläinen, peruskoulun kieltenopettaja, seurakunnan toiminnassa mukana 1980-1990 -lukujen taitteesta, diakoni ja Hyvinkään kirkon isännöitsijä.

Miksi olet asettunut ehdokkaaksi Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaaleissa?

Olen ollut huolissani Helsingin seurakunnan valtuuston toiminnasta. Esimerkiksi Hyvinkäätä on heitelty (meidän mielipidettämme kysymättä) pohjoiselta alueelta Keski- ja Itä-Uusimaalle. Jatkuva erimielisyys ei myöskään anna hyvää kuvaa seurakuntalaisille.

Mitä osaamista haluat tuoda valtuustotyöskentelyyn?

Olen ollut kolme kautta Lahden seurakunnan valtuustossa ja kolme kautta Lahden seurakunnan neuvostossa, 25 vuotta Hyvinkään kaupunginvaltuutettuna ja 16 v Hyvinkään kaupunginhallituksessa. Kokemusta on kertynyt neljältä vuosikymmeneltä.

Mikä osa-alue seurakunnan toiminnasta kiinnostaa sinua erityisesti?

Olen kiinnostunut kaikesta: jumalanpalveluksesta, kiinteistöistä, vapaaehtoistyöstä…

TALOUS JA HALLINTO

Miten varmistaisit seurakunnan talouden kestävyyden tulevina vuosina?

Menojen pitää jotenkin suhtautua tuloihin. Toimintoja pitää tarkastella sen mukaan, miten ne tavoittavat seurakuntalaisia ja mitä ne maksavat. Ehkä täytyy olla avoin arvioimaan vanhoja käytänteitä ja miettiä, mikä on olennaista.

Mistä olisit valmiina leikkaamaan seurakunnan budjetissa? Entä missä asioissa ei mielestäsi voi säästää seurakunnassa?

Seurakunnan toiminnan ydintä ovat jumalanpalvelukset. Niitä pitää olla eri puolella seurakuntaa ja säännöllisesti. Kiinteistöjä pitää ylläpitää, mutta ovatko kaikki kiinteistöt tarpeen ja ahkerassa käytössä? En ole seurannut tarkemmin Helsingin seurakunnan taloutta, mutta joka tapauksessa valtuustohan tekee päätöksiä valmistelusta ja esittelystä. Luottamushenkilön ei ole tarpeenkaan olla kaikkien alojen asiantuntija.

Miten suhtaudut seurakunnan kiinteistöjen hallintaan ja mahdollisiin uudistuksiin? Mikä on näkemyksesi sijoituskiinteistöjen tulevaisuuden osalta?

Oikeastaan vastasin tähän osittain jo edellisessä kysymyksessä. Jos sijoituskiinteistöt tuottavat enemmän kuin vievät, ovat ne apuna seurakunnallisen toiminnan järjestelyissä, mutta sijoittaminen ei saa viedä varoja seurakunnan päätehtäviltä.

HENGELLINEN ELÄMÄ JA YHTEISÖLLISYYS

Miten edistäisit seurakunnan hengellistä elämää ja osallistumista jumalanpalveluksiin? Miten hengellisen elämän edistämisen leimaisi työskentelyäsi? Miten seurakunta voisi tavoittaa nuoria ja uusia jäseniä?

Toimin (vapaaehtoisena) diakonina jumalanpalveluksissa. Mielestäni sitä kautta edistän hengellistä elämää. Uudet ihmiset pitää olla valmiita toivottamaan tervetulleiksi. Tässä ensimmäisten kohtaamisten tekemisessä uusille jäsenille miellyttäviksi, meillä kaikilla olisi tärkeä tehtävä. Muistan edelleen lämpimästi edesmennyttä Elviä, joka heti halusi positiiviseen sävyyn jutella kanssani, kun ensimmäisiä kertoja 16-vuotiaana uskaltauduin Hyvinkään kirkkoon. Myöskään kirkkokahveilla palveluksen jälkeen ei saa unohtaa uusia. On helppo mennä tuttujen luo turisemaan, mutta myös uusista pitää sopivissa määrin olla kiinnostunut. Tungetella ei pidä.

Miten tärkeänä pidät Ukraina-tuen pitämistä esillä seurakunnan päätöksenteossa ja tulevaisuuden linjauksissa?

Iso osa Hyvinkään kirkon aktiivikävijoistä on jo nyt Ukrainasta. Ukrainan — ja ukrainasta tulleiden seurakuntalaisten tukeminen kotoutumisen edistämiseksi, on tärkeää.

VALTUUSTOTYÖSKENTELY JA TULEVAISUUDEN VISIO

Minkälaisena näet valtuuston roolin suhteessa seurakunnanneuvostoon ja hiippakunnan piispaan?

Valtuuston pitäisi olla linjaava toimielin: määritellä puitteita — taludellisia ja periaatteellisia — ja neuvosto sekä piispa huolehtivat enemmän käytännön asioista. Valtuuston pitäisi pysyä strategisessa roolissaan.

Mitä pidät valtuuston tärkeimpänä tehtävänä tällä koittavalla valtuustokaudella? Mikä on tärkein asia, jonka haluaisit saavuttaa valtuustokauden aikana?

Koittavalla vaalikaudella päästään toivottavasti vastakkainasettelusta valtuuston ja sillle asioita valmistelevien työntekijöiden ja piispan välillä. Keskinäistä luottamusta on kasvatettava ja toimittava yhteistyössä seurakunnan yhteiseksi hyväksi.

Mitä vielä haluaisit tuoda ilmi ja sanoa seurakuntalaisille?

Meillä Suomessa seurakuntien hallinnossa on demokratia: vaalit ja valtuuston kantainen toimielin, joka ei ole yleistä ortodoksista käytäntöä. Kirkko ei ehkä toimi niin demokraattisesti, kuin kunta, mutta valtataisteluista pitäisi päästä ja päästä eteen päin.