Anna Tchervinskij

Ehdokkaan numero: 23

Anna Tchervinskij, Vantaa. Työskentelen tällä hetkellä hoivakoti Helenan laatu- ja kehitysjohtajana. Olen kahden aikuisen yliopisto-opiskelijan äiti, ja laulan kahdessa ortodoksisessa kirkkokuorossa. Olen ollut koko ikäni aktiivi seurakuntalainen, ja minua on pyydetty asettumaan uudelleen ehdolle. Aikaisemmin olen ollut seurakunnan valtuustossa ja tällä hetkellä olen seurakunnan neuvoston jäsen.

Mitä osaamista haluat tuoda valtuustotyöskentelyyn?

Papin ja kanttorin tyttärenä ymmärrän seurakuntatyön moniulotteisuuden ja hengellisen työn merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Minulla on henkilöstöjohtamisen osaamista, olen työterveyden asiantuntija, tunnen seurakuntatyön sekä seurakunnan historian varsin hyvin. Uskon, että minulla on paljon työelämässä karttunutta ajantasaista osaamista sekä tiiviistä seurakuntaelämästä tarttunutta hiljaista tietoa ja haluan antaa osaamistani seurakunnan hyödyksi.

TALOUS JA HALLINTO

Miten varmistaisit seurakunnan talouden kestävyyden tulevina vuosina?

Talouden tasapainottaminen on ollut valtuuston ja neuvoston keskeinen tavoite jo vuodesta 2020 lähtien. Sen eteen on tehty hartiavoimin töitä ja siinä on osittain myös onnistuttu. Tavoitteena on, että seurakunta pysyy toimintakykyisenä myös tuleville sukupolville. Esim. neuvoston jäsenen aloitteesta Uspenskin katedraalin turistien pääsymaksuista seurakunta on saanut menestyksekkäästi lisätuloja kesästä 2025 lähtien.

Valtuuston pöydälle on jätetty seurakunnan Helsingin sijoituskiinteistöjen (Liisankatu 29-Unioninkatu 39 sekä Mannerheimintie 8) tulevaisuudesta päättäminen. Kiinteistöihin on kertynyt mittava korjausvelka. Mikä on näkemyksesi sijoituskiinteistöjen tulevaisuuden osalta?

Mielestäni seurakunnan omistuksessa olevat kiinteistöt tulee pyrkiä säilyttämään seurakunnalla. Kiinteistöt on aikoinaan lahjoitettu seurakunnalle turvaamaan seurakunnan tulevaisuus. Mikäli veronkanto-oikeus joskus tulevaisuudessa poistuu, on seurakunnan ja Kirkon pystyttävä olemaan omavarainen.

Nykyisellään seurakunnan kirkollisverotulot ovat noin 8M euroa vuodessa, ja Mannerheimintien ja Unioninkadun kiinteistöjen vuokratulot ovat yhteensä 2,9M euroa vuodessa. Ei pidä unohtaa, että seurakuntamme maksaa vuosittain noin 2,2M euroa keskusrahastomaksua Kirkolle, jolla tuetaan koko kirkkokuntaa.

Vuosien saatossa seurakunta on lisännyt eri toimintamuotoja ja jättänyt huomioimatta, että kiinteistöihin on varattava varallisuutta niiden peruskorjaamiseksi. Seurakunta on pitkään elänyt yli varojen ja kaikki pienemmät kiinteistöt on jo myyty. Vuoden 2020 valtuuston budjettikokouksessa esitettiin, että kirkollisverorahojen tulisi riittää seurakunnan toimintoihin ja keskusrahastomaksuihin, samalla kiinteistöistä saadut tulot tulisi käyttää kiinteistöjen, mukaan lukien pyhäkköjen, peruskorjauksiin.  Kiinteistöjen myyminen olisi lyhytnäköistä, sillä niin rakkaita kuin seurakuntamme kirkot ja pyhäkön ovat, seurakunta ei saa pankeilta lainan takausta niitä vastaan, vaan ainoastaan kiinteistöomaisuutta vastaan. Millä tuloilla seurakunnan kirkot tulevaisuudessa peruskorjataan?

Seurakunnalla on tällä hetkellä töissä 68 työntekijää. Uskoisin että hyvällä ja kannustavalla johtamisella sitoutuneista työntekijöistä saisi parhaan työpanoksen esiin.

HENGELLINEN ELÄMÄ JA YHTEISÖLLISYYS

Miten edistäisit seurakunnan hengellistä elämää ja osallistumista jumalanpalveluksiin? Miten hengellisen elämän edistämisen leimaisi työskentelyäsi?

Valtuuston jäsenenä kehottaisin seurakuntaa toimimaan niin, kuin muilla yhteiskunnan aloilla toimitaan. Kysytään seurakunnan jäseniltä eli seurakuntalaisilta heidän toiveistaan, jotta osaamme jatkossa kohdentaa palveluita seurakuntalaisten toiveita vastaavaksi.

Miten seurakunta voisi tavoittaa nuoria ja uusia jäseniä?

Seurakunnan kasvatustoimen työajan pääpainopiste pitäisi olla tavoitettavissa siihen aikaan, kun nuoret ovat kouluvelvoitteista vapaat, eli juuri iltapäivällä ja illalla kuten kaupungin nuorisotilat.

Sota Ukrainassa on jatkunut jo yli kolme vuotta. Miten tärkeänä pidät Ukraina-tuen pitämistä esillä seurakunnan päätöksenteossa ja tulevaisuuden linjauksissa?

Isäni on kotoisin Ukrainasta, ja olen itse 50 % ukrainalainen, vaikka olen Suomessa syntynyt ja täällä koko ikäni asunut. Koen ukrainalaisten tukemisen tärkeäksi, ja pidän maahanmuuttajien kotouttamista yhtenä tärkeimpänä asiana. Tämän vuoksi itse laulan juuri monikulttuurisessa Troitsan kirkon kirkkokuorossa, jossa käy paljon maahanmuuttajataustaisissa kirkkoslaavinkielisissä palveluksissa. Koen että ukrainankieliset palvelukset eivät auta ”kotouttamisessa” vaan joko suomenkieliset tai slaavinkieliset jumalanpalvelukset. Tavoitteena tulee olla, että ihmiset integroituvat ja juurtuvat tähän maahan ja meidän kulttuuriimme ja tapoihin. Toimimme ns. siltana maahanmuuttajien keskuudessa, ja haluamme heidät osaksi suomen yhteiskuntaa ja aktiivista seurakuntaa. Slaavinkieliset palvelukset ovat olleet kaikille entisen Neuvostoliiton maista tulleille yhteinen kirkon kieli, joka ei ole poliittinen kieli tai kannanotto, vaan rukouskieli.