Joonas Virolainen
Ehdokkaan numero: 24
Minä olen Joonas Virolainen ammatiltani huonekalupuuseppä. Olen toiminut aktiivisena seurakuntalaisena jo vuosien ajan erilaisissa hommissa. Esimerkiksi vastuuvapaaehtoisena jo kymmenen vuoden ajan, houkutellut ihmisiä osallistumaan seurakunnan moninaisiin vapaaehtoistehtäviin.
Valtuusto ehdokkaaksi ei voi asettua vaan kaksi henkilöä voi ehdottaa ja suostuin kun minua kysyttiin. Koen että on tärkeää huolehtia yhteisistä asioista. Useamman vuoden kokemuksella voin sanoa, että valtuusto työskentely ei ole niin kovin hohdokasta pitkiä kokouksia iltamyöhäisellä, mutta lakisääteiset asiat on kuitenkin hoidettava.
Tuon valtuustotyöskentelyyn kokemusta, vakautta ja jatkuvuutta. Haluan huolehtia kaikista seurakunnan osa-alueista. Hengellisen työn jälkeen valtuusto on eniten panostanut lapsi ja nuorisotyöhön viimeiset vuodet ja uskon että tämä jatkuu.
TALOUS JA HALLINTO
Varmistaisin seurakunnan talouden kestävyyden tulevaisuudessa huolehtimalla, että jatkossakin saamme kahden miljoonan euron vuokratulot seurakunnan kiinteistöistä. Seurakunnan tulot ovat viimevuosina olleet suurempia kuin on ennakoitu ja tulevana vuonnakaan ei ole tiedossa, että tulot olisivat merkittävästi vähenemässä. Myös seurakunnan jäsenten määrä näyttäisi alkavan kasvamaan jos voi runsaasta katekumeenien määrästä päätellä jotain ja muuttoliike pääkaupunki seudulle on kasvavaa. Joten seurakunnan verotulotkin työllisyyden parantuessa on kasvu suunnassa.
Minusta on erikoista puhua säästöistä tai leikkauksista sillä valtuusto päättää joka vuosi marraskuun budjettikokouksessa mihin tulevana vuonna käytetään kyseisen vuoden aikana tulevat tulot. Viimevuosina noin puolet tuloista on käytetty henkilökunnan palkkakustannuksiin ja toinen puolisko kiinteistöjen ylläpitoon ja korjauksiin. Varmasti tulevinakin vuosina seurakuntalaiset haluavat, että on kirkkoja ja niissä pappi ja kanttori. Erityisesti täytyy mainita, että seurakunta on käyttänyt vuosittain noin miljoona euroa lapsi- ja nuorisotyöhön rahoittamalla uuden karheaa leirikeskusta ja monipuolista lasten ja nuorten kerho toimintaa.
Minusta on erikoista, että kirkoista ja seurakuntasaleista puhutaan sijoituskiinteistöinä vaikka niistä saataisiinkin vuokratuloja. Kiinteistöjä ylläpidetään ja korjataan jatkossakin niin kuin on tähän astikin tehty. Jos ilmenee, että emme tarvitse jotakin kiinteistöä niin siitä voidaan luopua. Minusta olisi outoa jos miljoona euroa vuodessa tuottavasta kiinteistöstä halutaan luopua.
Haluaisin kehottaa seurakuntalaisia osallistumaan aktiivisesti seurakunnan tarjoamiin jumalanpalveluksiin aktiivisina toimijoina. Osallistumalla lukijana, kirkkoviinin kaatajana, ponomarina, diakonina, kirkkoa kaunistaen ja siistimällä jne.
Myös seurakunnan monet kerhot ja tilaisuudet kutsuvat seurakuntalaisia osallistumaan. Ortodoksinen hengellinen elämä toteutuu vain yhdessä vietetyssä liturgiassa. Seurakunta on mielestäni viime vuosina tavoittanut hyvin lapsia ja uusia seurakuntalaisia. Tapiolan perhekerhossa ja kokkikerhossa käy kymmeniä lapsia. Uusia nuoria naisia ja miehiä on ollut viimevuosina kirkossa runsaasti. Katekumeeni kurssillekin on tämänhetkisen tiedon mukaan Tapiolassa ilmoittautunut 38 henkilöä. Pyhittäjä Herman alaskalaisen kirkko on sunnuntaisin ääriään myöten täynnä seurakuntalaisia tervetuloa itse toteamaan.
Ukrainan tukeminen jatkuu seurakunnassa vankkumattomana. Näin akuutissa vaiheessa on tarpeellista, että ukrainalaisille tarjotaan oman kielisiä palveluksia omassa kirkossaan jossa sodan kokeneet voivat kokoontua yhteen. Mutta tulevaisuudessa sodan päätyttyä jos ja kun tuhannet ukrainalaiset jäävät Suomeen niin oli kotoutumisen kannalta tärkeää, että ukrainalaiset alkaisivat käymään omassa lähimmässä ortodoksisessa kirkossa. Jotta ei synny eri etnisiä kirkkoja niin kuin Ruotsissa jossa kreikkalaiset, romanialaiset, etiopialaiset, ukrainalaiset, suomalaiset käyvät omissa kirkoissaan. Vaan Suomessa säilyisi yksi ortodoksinen kansan kirkko jossa kaikki voisivat käydä taustasta riippumatta.
HENGELLINEN ELÄMÄ JA YHTEISÖLLISYYS
Valtuutettuna toivon, että seurakunnanneuvosto toteuttaa valtuuston tekemiä päätöksiä ja yhteistyö sujuu hyvin jatkossakin. Yhteistyö Arkkipiispan kanssa toivottavasti jatkuu hyvänä ja avoimena. Meillä Tapiolassa on ollut erittäin läheiset ja hyvät suhteet arkkipiispa Elian kanssa jo vuosikymmenten ajan. Luotamme siihen, että hänen ohjauksessaan seurakuntamme kukoistaa ja kasvaa.
Valtuuston tärkein tehtävä seuraavan kahden vuoden aikana on pitää seurakunnan kiinteistöistä huolta ja kehittää niitä edelleen palvelemaan seurakuntalaisia. Kehittää seurakunnanhallintoa paremmin tukemaan pappeja ja kanttoreita heidän vaativassa työssä.
Kuva: Yksityisalbumi