Mikael Muittari

#16 Muittari, Antti Mikael

Olen 58-vuotias kansantaloustieteen maisteri. Liityin Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäseneksi elokuussa 2018. Kotikirkkoni on Uspenskin katedraali. Minulla on monipuolinen työhistoria taloushallinnon tehtävistä Suomessa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa.

Miksi olet asettunut ehdokkaaksi Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaaleissa?

Hengellisen elämän edistäminen ja seurakunnan talouden parantaminen. HOS:n talouden kestävyyden varmistaminen ja budjetista leikkaaminen edellyttävät huolellista harkintaa, sillä ortodoksisen kirkon toiminta on sidottu hengelliseen perustehtävään ja lainsäädäntöön.

Miten varmistaisit seurakunnan talouden kestävyyden tulevina vuosina?

Talouden kestävyys edellyttää tasapainoa tulojen ja menojen välillä sekä ennakoivaa suunnittelua.

Tulojen kasvattaminen:

• Varainhankinta: Seurakunta voi kehittää uusia varainhankintakeinoja, kuten kolehteja, lahjoituksia tai yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Esimerkiksi tapahtumien järjestäminen voi tuoda lisätuloja.
• Kiinteistöjen tehokas käyttö: Seurakunnan omistamien kiinteistöjen vuokraaminen ulkopuolisille, esimerkiksi kokoustiloiksi, voi tuoda lisätuloja, kunhan se ei häiritse kirkollista toimintaa.

Menojen hallinta:

• Taloussuunnittelu: Laaditaan realistinen, pitkän aikavälin taloussuunnitelma, joka huomioi tulevat investointitarpeet ja väestörakenteen muutokset (esim. jäsenmäärän mahdollinen lasku).
• Tarkka budjetointi: Seurakunnanvaltuuston tulee tarkastella budjettia yksityiskohtaisesti ja priorisoida menoja perustehtävän mukaan.
• Säästötoimet: Tunnistetaan alueita, joissa voidaan tehostaa toimintaa ilman, että hengellinen työ kärsii.
• Ulkoiset rahoituslähteet: Hyödynnetään mahdollisia valtion tai EU:n tukia, erityisesti kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyen (esim. kirkkojen kunnostus).

Mahdolliset säästökohteet seurakunnan budjetissa?

Säästötoimien tulee olla linjassa Kirkkojärjestyksen (174/2007) kanssa, joka määrittelee seurakunnan varojen käytön hengellisen ja hyväntekeväisyystyön edistämiseen. Mahdollisia säästökohteita ovat:

Kiinteistökulut:

• Energiankulutus: Säästetään lämmitys- ja sähkökuluissa esimerkiksi parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta (eristys, led-valaistus).
• Kiinteistöjen ylläpito: Priorisoidaan välttämättömät korjaukset ja lykätään ei-kiireellisiä remontteja, jos taloustilanne on tiukka.
• Käytöstä poistaminen: Harkitaan vähän käytettyjen tilojen myymistä tai vuokraamista, jos ne eivät ole välttämättömiä seurakunnan toiminnalle.

Alueet, joissa EI tulisi säästää:

Seurakunnan perustehtävään liittyvät toiminnot ovat etusijalla, eikä niistä pidä tinkiä, koska ne ovat kirkon olemassaolon ydin.

Hengellinen työ:

• Liturgiat ja sakramentit: Jumalanpalvelukset, kasteet, hautajaiset ja muut sakramentit ovat seurakunnan ydintoimintaa, eikä niiden järjestämisestä voi säästää.
• Pappien ja kanttorien palkat: Vakituisten pappien ja kanttorien työ on välttämätöntä hengellisen elämän ylläpitämiseksi. Säästöt eivät saa vaarantaa heidän palkkaamistaan tai työolojaan.
• Katekeesi ja opetus: Uskonnonopetus ja nuorisotyö ovat tärkeitä jäsenistön sitouttamiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kirkolliset kiinteistöt:

• Kirkkojen ylläpito: Kirkkorakennukset ovat paitsi hengellisen elämän keskus myös kulttuuriperintöä. Niiden peruskunnossapito on välttämätöntä.
• Turvallisuus: Esimerkiksi paloturvallisuus tai rakenteellinen kestävyys eivät saa vaarantua säästöjen vuoksi.

Diakoniatyö:

• Seurakunnan hyväntekeväisyystyö, kuten apu vähävaraisille, on olennainen osa ortodoksista identiteettiä. Tästä ei pidä leikata, sillä se vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuutta.

Miten suhtaudut seurakunnan kiinteistöjen hallintaan ja mahdollisiin uudistuksiin?

Kannatan hybridiratkaisua, jossa priorisoidaan yhtiöittämistä ja osittaista myyntiä – esimerkiksi Unioninkatu 39:n myynti voisi rahoittaa Liisankadun (sis. Kotikirkon ja residenssin) kohdennetut korjaukset, säilyttäen historiallisen ytimen. Mannerheimintielle suosittelisin kumppanuutta (esim. vuokrasopimuksia kehittäjien kanssa), jotta tuotto kasvaa ilman seurakunnan täyttä riskinottoa. Tämä vapauttaisi varoja ydintoimintaan ja estäisi velkakierteen.

Miten edistäisit seurakunnan hengellistä elämää ja osallistumista jumalanpalveluksiin?

Valtuuston ensisijainen tehtävä on edistää hengellistä elämää, ja näkemykseni mukaan tämä pitäisi ohjata kaikkea päätöksentekoa: talous, kiinteistöt ja hallinto palvelevat hengellistä missiota, eivät toisinpäin.

Hengellisen elämän edistämisessä painottaisin monipuolisuutta ja saavutettavuutta, jotta se tavoittaa eri ikäryhmät ja elämäntilanteet.

Edistäisin vapaaehtoistoimintaa, jossa jäsenet osallistuvat aktiivisesti – esim. diakoniahankkeet, joissa hengellinen elämä yhdistyy auttamiseen. Osallistumista jumalanpalveluksiin voisi kasvattaa perheille suunnatuilla teemapäivillä tai kielivaihtoehdoilla, sillä seurakunta on monikulttuurinen.

Suomen ortodoksiseen kirkkoon ovat kaikki tervetulleita kansallisuuteen katsomatta. Poliittiset ilmaukset eivät kuulu kirkkoomme. Paras tapa on osallistua yhteisiin jumalanpalveluksiimme ja tutustua jäseniin kirkkokahveilla

Mitä pidät valtuuston tärkeimpänä tehtävänä tällä koittavalla valtuustokaudella? Mikä on tärkein asia, jonka haluaisit saavuttaa valtuustokauden aikana?

Ensisijainen tehtävä on edistää hengellistä elämää, ja näkemykseni mukaan tämä pitäisi ohjata kaikkea päätöksentekoa. Kiinteistöstrategian laatiminen on kriittinen alue, jossa tasapainotetaan historiallinen perintö, taloudellinen kestävyys ja hengellinen ydintoiminta. Seurakuntamme 200-vuotisjuhlan ohjelman suunnittelu ja toteutus.

 

Kuva: Yksityisalbumi

---

Helsingin vaalialueen ehdokkaat