Viljo Kahla

Ehdokkaan numero: 19

Tervehdys! Olen 38-vuotias perheenisä Kampista. Opiskelen päätoimisesti Lapin Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Elän onnellisia ruuhkavuosia ja päiväni vietän pääsääntöisesti kirjastossa sekä hiekkalaatikolla.

Miksi olet asettunut ehdokkaaksi Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaaleissa?

Koen että ehdokkaitten määrä on tärkeä kriteeri hallinnon luottamukselle. Pidän ehdolle asettumista mielekkäänä sillä hallinto-oikeus, kirkkolaki sekä kanoninen oikeus ovat terveellisiä ja turvallisia harrastuksia.

Mitä osaamista haluat tuoda valtuustotyöskentelyyn?

Juridinen ajattelu on valmentanut kiteyttämään olennaiset asiat sekä karsimaan epäolennaiset ja epärealistiset työskentelyä hidastavat seikat.

Mikä osa-alue seurakunnan toiminnasta kiinnostaa sinua erityisesti?

Lapsi- ja nuorisotyö sekä uskonnon opetus. Kasvatuksen koen tärkeäksi ja koululaisjumalanpalveluksia pidän erityisen mielekkäinä.

TALOUS JA HALLINTO

Miten varmistaisit seurakunnan talouden kestävyyden tulevina vuosina?

Talous on eittämättä seurakuntamme isoimpia haasteita. Suurten ikäluokkien eläköityessä verokertymää on pidettävä tarkoin silmällä. Seurakunnan talous on riippuvainen verotuloista ja koen seurakunnan pito- ja vetovoiman ylläpitoa keskeisen tärkeänä. Kirkosta eroamista tai liittymättä jättämistä pidän teemoina, joka tulisi huomioida päätöksenteossa. Veroprosentin nostoa en pidä kannattavana vaan peräänkuulutan huolellista taloudenpitoa.

Mistä olisit valmiina leikkaamaan seurakunnan budjetissa? Entä missä asioissa ei mielestäsi voi säästää seurakunnassa?

Seurakunnan budjetista suuria ja helppoja säästö- sekä leikkauskohteita on vaikea löytää, mikä on itsessään tietysti hyvä asia, budjetissa ei ole havaittu kevytmielisyyttä. Säästöjä tulisi kenties ensisijaisesti hakea päällekkäisyyksistä, ostopalveluista ja hankinnoista.

Kiinteistöjen ylläpidosta ei voi pitkällä tähtäimellä säästää kestävästi. Säästöjä ei tulisi myöskään kohdentaa lakisääteisiin ydintehtäviin tai Kaunisniemeen.

Miten suhtaudut seurakunnan kiinteistöjen hallintaan ja mahdollisiin uudistuksiin?

Mielestäni seurakunta tarvitsee toimitilat, jotta laadukas toiminta voidaan turvata. Toisaalta kiinteistösijoittaminen tuottaa hyvin huonosti ja on seurakunnalle pitkällä aikavälillä rasite.

Mikä on näkemyksesi sijoituskiinteistöjen tulevaisuuden osalta?

Kysymys on ehkä turhankin latautunut ja sinänsä matemaattinen aihe onkin hieman vaikea. Hyvä taloudenpito yleisesti edellyttää sijoitusten hajauttamista. Kiinteistöjen korjausvelka on huomattava. Seurakunta tarvitsee tilat, jossa toimia ja mielestäni LiisaUnioni tulisikin korjata osissa. Mannerheimintiestä tulisi luopua suunnitellusti. Vierestä juuri purettiin kokonainen talo ja rakennettiin uusi. En pidä realistisena, että seurakunta voisi purkaa ja rakentaa uuden kerrostalon tässä taloustilanteessa. Kiinteistötuotoista kun vähentää verot ja keskusrahastomaksut, ei tuotot riitä korjauksiin, saati sitten että tähtitieteellisiin korkokuluihin jäisi maksuvaraa. Olen toki kykenevä muuttamaan suhtautumistani, mikäli huomaan tehneeni laskuvirheen tai ymmärtäneeni asian väärin riittämättömän perehtymisen vuoksi.

HENGELLINEN ELÄMÄ JA YHTEISÖLLISYYS

Miten edistäisit seurakunnan hengellistä elämää ja osallistumista jumalanpalveluksiin? Miten hengellisen elämän edistämisen leimaisi työskentelyäsi?

Hengellinen elämä on seurakunnassamme vireää ja korostuu etenkin juhlapyhinä uskoon kasvamista ja siinä elämistä tulisikin mahdollisuuksien mukaan tukea. Koululaisjumalanpalvelukset haluaisin erityisesti mainita. Omassa viitekehyksessäni, perheellisissä keski-ikäisissä miehissä, hengellisyyttä usein harjoitetaan sunnuntaisin Liturgiassa, hautausmaalla käyden ja merkkipäivinä laulaen. Säännöllinen osallistuminen ehtoopalveluksiin, vigilioihin ja katumuksen sakramentiin ovat valitettavan usein aikataulullisesti haastavia. Tähän mahdollisesti haluaisin pyrkiä vaikuttamaan ja edistämään hengellistä elämää.

Miten seurakunta voisi tavoittaa nuoria ja uusia jäseniä?

Seurakunnassamme on nuorisotyön osalta niin ammattimaista sekä rautaista tekijää ja väittäisin parhaan tiedon ja asiantuntemuksen tähän kysymykseen löytyvän sieltä. Pidän lisäksi katekumeeniopetusta erittäin kannatettavana ja mielestäni se on hyvin pragmaattista seurakunnan resurssien kohdistamista.

Miten tärkeänä pidät Ukraina-tuen pitämistä esillä seurakunnan päätöksenteossa ja tulevaisuuden linjauksissa?

Omaan itse ukrainalaista taustaa, joten asia on minulle ilmeisen tärkeä. Pahuus tulee voida tuomita, hädänalaisten ja sorrettujen puolesta tulisi aktiivisesti rukoilla. Seurakunnan päätöksenteossa Ukraina-tuki ei luonnollisestikaan ole keskiössä, mutta en haluaisi nähdä sitä myöskään paitsiossa.

VALTUUSTOTYÖSKENTELY JA TULEVAISUUDEN VISIO

Minkälaisena näet valtuuston roolin suhteessa seurakunnanneuvostoon ja hiippakunnan piispaan?

Valtuuston rooli on jokseenkin tyhjentävästi säädetty kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. Seurakunnan hallintoa ja toimintaa hoitavat seurakunnanvaltuusto, seurakunnanneuvosto, lautakunnat, toimikunnat, kappelineuvosto sekä kirkkoherra ja seurakunnan muut työntekijät. Valtuuston rooli on keskeinen ja ohjaava.

Mitä pidät valtuuston tärkeimpänä tehtävänä tällä koittavalla valtuustokaudella? Mikä on tärkein asia, jonka haluaisit saavuttaa valtuustokauden aikana?

Valtuustokaudella tärkein tehtävä olisi mielestäni ratkoa kiinteistöiden korjausvelkaan liittyvät niin lyhyen, kuin pitkänkin näkymän kysymykset.

Haluaisin nähdä, että seurakunnassa työhyvinvointi joko säilyy erinomaisena tai paranee. Pidän tärkeänä, että kirkko kasvattaa ja säilyttää vetovoimaansa. Etenkin työnantajana. Hyvinvoiva sekä viihtyvä henkilöstö valaisee ja kutsuu osallistumaan, kun taas uupunut passivoi ja saa empimään.

Mitä vielä haluaisit tuoda ilmi ja sanoa seurakuntalaisille?

Tapanani on ollut saapua paikalle, kun kutsutaan. Tulkaahan tutut sekä tuttavien tuttavat, sankoin joukoin vaaliuurnille!  Rauhaisaa loppuvuotta!