Ylidiakoni Gennadi Stolbow in memoriam

Helsingin ortodoksisen seurakunnan ylidiakoni Gennadi Stolbow liittyi Kristuksen taivaallisen liturgian toimittajiin pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 31.5.2022.

Suomen ortodoksisen kirkon iäkkäimmän ylidiakonin Gennadi Stolbowin elämä oli täynnä koettelemuksia ja Jumalan ylistystä.

Gennadi Stolbow syntyi 28.6.1932 Helsingissä Peter ja Ekaterina Stolbowin perheeseen. Hänen isänsä toimi ruotsinkielisen Hufvudstadsbladet -lehden latojana. Gennadi Stolbowin isänpuoleinen isoisä, Ivan Stolbow, toimi vanhimpana kaupanhoitajana maineikkaassa Stockmannin tavaratalossa ja oli myös Helsingin ortodoksisen seurakunnan varainhoitajana. Äidin suku (os. Tasihina) oli aikoinaan Lappeenrantaan asettunutta ja Suomessa menestynyttä kauppiassukua.

Tuleva protodiakoni aloitti kirkollisen palveluksensa alttaripoikana ja ponomarina vuonna 1944 venäläisen yhteisön ylläpitämässä Nikolaoksen eli Nikolskin kirkossa Helsingissä, missä hän kävi pienestä asti äitinsä kanssa.

Nuori Gennadi innostui piirtämisestä. Vuonna 1946 hän aloitti opinnot Ateneumissa ja ryhtyi samalla opiskelemaan litografian taitoja Tilgmannin julkaisutalossa.

Varusmiespalveluksen Gennadi Stolbow aloitti olympiavuonna 1952. Venäjänkielentaitoisena hän palveli tulkkina kisaan liittyneissä virallisissa tapaamisissa.

Helsingin metropoliitta Johannes vihki Kuopion pappisseminaarissa opiskelleen Gennadi Stolbowin diakoniksi Uspenskin katedraalissa 29.5.1976.

Myöhemmin isä Gennadin kirkolliseen palvelukseen tuli perhesyistä pitkä tauko, mutta hän palasi alttarikorokkeelle 17.6.1987. Sen jälkeen hän palveli pääsääntöisesti Uspenskin katedraalissa, missä jumalanpalvelukset toimitettiin kirkkoslaaviksi vuoteen 1990 asti. Kun Helsingin venäjänkielinen ortodoksinen yhteisö siirtyi pyhän Kolminaisuuden kirkkoon vuonna 1990, isä Gennadi jatkoi palvelustaan siellä. Hänet palkittiin ahkerasta Kristuksen ja Hänen kirkkonsa palvelemisesta ylidiakonin arvolla vuonna 1996.

Isä Gennadi sai lapsuudessaan perinteisen venäläisen ortodoksisen kasvatuksen. Pitkän elämänsä aikana hän pysyi uskollisena juurilleen ja piti elävänä sekä ortodoksisen uskonsa että venäjän kielen taitonsa. Hän kutsuikin itseään ”Suomessa syntyneeksi suurvenäläiseksi”. Hän muisti menneiden aikojen ortodoksisen tapa- ja jumalanpalveluskulttuurin, joita hän vaali uskollisesti kutsuessaan kirkkokansaa yhteiseen rukoukseen. Pasuunankaltaisen äänen omaavana, mutta nöyränä Kristuksen palvelijana ylidiakoni Gennadi Stolbow oli vuosikymmenten ajan helsinkiläisten kirkkojuhlien aito koristus.

 

Isä Gennadi oli yksi viimeisistä papistomme vanhimman ikäpolven edustajista. Tämän menetyksen myötä Suomen ortodoksisen kirkollisen elämän väripaletista jää puuttumaan yksi kirkas ja korvaamaton väri, jäljittelemätön sävy. Samoin Suomen ortodoksisesta kokonaissoinnusta jää puuttumaan vahva ja syvällisesti persoonallinen ääni, joka liittyy nyt iankaikkiseen kuoroon ja jatkaa Kristuksen ylistämistä alati, nyt ja iankaikkisesti.

Anna, Herra, kuolonuneen nukkuneelle palvelijallesi iankaikkinen muisto!

Teksti: Vladimir Sokratilin