Päivän sana 
Päivän pyhät Lahden Pyhän Kolminaisuuden kirkossa vuosi 2026 on alkanut historiallisilla ja kauan odotetuilla tapahtumilla, jotka näkyvät ja pian myös kuuluvat kauas. Lahden alueen pappi Jonas Bergenstad siunasi uudelleenkullatut kirkon ristit sekä kirkon uudet kirkonkellot tiistaina 13. tammikuuta.
Rukouspalvelusta oli mukana toimittamassa Uspenskin katedraalin pappi rovasti Teo Merras, kanttorina toimi Lahden alueen kanttori Petri Huttu. Tilaisuutta oli tullut paikan päälle seuraamaan toistakymmentä lahtelaista. Uusien kirkonkellojen valamisesta, suunnittelusta ja toteutuksesta vastaava Supavit Nummelin sai pitää rukoushetkessä ja kellojen sekä ristin siunauksen yhteydessä pyhitetyn veden astiaa.
Kellot ja ristit olivat pyhityksen aikana kuorma-auton lavalla. Siunaaminen jouduttiin toimittamaan kirkon pihapiirin alatasanteella kirkon edessä kulkevan tien edessä. Arvokkaan lastin kuljettaminen kirkon mäelle oli oma työsarkansa, joka vaati aikaa ja tarkempaa suunnittelua. Kirkonkellot ja ristit saapuivat myös myöhässä, sillä liukas pakkaskeli pakotti uudelleenarvioimaan ja muuttamaan arvolastia kuljettaneen rekan reittiä sekä laskemaan matkalla tilannenopeutta.
Vaativista olosuhteista huolimatta suurin risti nostettiin paikoilleen puoliltapäivin toimituksen jälkeen. Pienempi risti nostettiin paikoilleen kirkon alttaripäätyyn myöhemmin iltapäivällä.
Ristin kultauksesta on vastannut kultaajamestari Harri Virtanen, joka on vastikään kullannut myös Helsingin Pyhän Kolminaisuuden kirkon sekä Pappilatalo Kotikirkon ristit. Uudelleenkullattujen ristien alla on halkaisijaltaan yli nelimetriset maailmaa kuvaavat taivaansiniset pallot. Ne olivat kompromissi reilu 70 vuotta sitten, kun liekinmuotoisen kupolin laittaminen ei ollut rakennuslupaa hakiessa mahdollista. Nyt myös pallot konservoitiin ja ne saivat uuden taivaansinisen värin.
Pienimmät kirkonkellot nostettiin paikoilleen vielä samana iltana. Sen sijaan suurimpien kellojen nostoa jouduttiin lykkäämään kellotornin remontin yhteydessä sattuneen kömmähdyksen vuoksi: kaide on niin korkea, että se tulee ottaa pois suurien kellojen nostamisen ja asentamisen ajaksi. Suurimmat kellot asennetaan viikkoa myöhemmin 20. tammikuuta.
Kauan odotetut kellot
Lahdessa on odotettu kelloja takaisin reilu viisi vuotta. Vanhat kellot laskettiin alas vuoden 2020 lopulla ja kellotorni laitettiin käyttökieltoon. Kellotornin korjaukset kuitenkin viivästyivät parilla vuodella alkuperäisestä. Lopulta 2025 toteutuneet kirkon kellotornin ja vesikaton korjauksen yhteydessä laskettiin alas ja kullattiin uudelleen myös Lahden kirkon ristit.
”Kellot piti alun perin asentaa paikoilleen viime kesänä. Tämä olisikin ollut paljon helpompaa keskikesällä kuin talven pakkasilla. Mutta olemme kiitollisia, että tämä saadaan nyt hoidettua ja kuntoon ennen juhlien juhlaa, pääsiäistä”, kertoo Supavit Nummelin.
Lahden kirkon kellot ovat Nummelinille erityinen ylpeydenaihe ja kunnianhimoinen tehtävä. Kellotorniin asennetaan kellomääräisesti suurin ortodoksinen konserttikellopeli eli eniten kirkonkelloja, jotka ovat keskenään oikeassa sävelessä ja näin kelloilla voidaan soittaa tavallisen jumalanpalvelus- ja juhlasoiton lisäksi myös esimerkiksi konserttisoittoa. Kelloista suurin on tuotu Suomenlinnan kirkosta. Toiseksi suurin kello on Supavit Nummelinin valama.
”Kyseessä on 100. valamani kello. Kelloista on kirkon tiedot ja myös allekirjoitukseni sekä vuosi. Jouduimme valamaan vuoden uudelleen kelloihin, kun urakka viivästyi.”
Supavit Nummelin kertoo, että oikein soitettuina kellot kestävät jopa tuhat vuotta. Väärin soitettuina ja asennettuina samat kellot voi kuitenkin rikkoutua vain vuodessa. Siksi Supavit Nummelin on erityisen tarkka siinä, kuinka Lahden kirkon kellot asennetaan. Kelloja ei niin ikään soiteta ennen kuin pakkaset ovat lauhtuneet ja kellot on näin voitu laittaa mahdollisimman hyvin soittokuntoon. Näillä näkymin kellot soivat keväällä, pääsiäisen, Kristuksen ylösnousemusjuhlan tienoilla.
Supavit Nummelin paljastaa tekevänsä Lahden kirkon kelloja osittain seurakunnalle lahjoituksena.
”Näin suuri kellopeli olisi tilattuna erityisen arvokas. Seurakunta on tilannut minulta tavanomaiset kirkonkellot. Haluan kuitenkin jättää jälkeeni jotakin pysyvää ja Lahden kirkon suuri kellotorni tarjoaa tähän ainutlaatuisen mahdollisuuden. Tänne mahtuisivat jopa tätä suurempi kellopeli. Minulle tämä on osittain myös harrastus ja samalla kutsumustyö. Nuoruudessani Kirkko pelasti elämäni ja sain syyn elää. Koen saaneeni tämän kirkonkellojen virittämisen, korjaamisen, uudelleenvalamisen tehtäväksi Jumalalta. Ja haluan tehdä työni mahdollisimman hyvin.”
”Tulevalla soittimella luonnistuu kaikki erilaiset soittotavat. Kun kaikki on valmista, pidetään suuri ortodoksinen kirkonkellokonsertti.”, kertoo Supavit Nummelin.
Näillä näkymin kellot soivat jälleen keväällä ja kirkonkellokonsertti pääsiäiskaudella.
Konsertin ja kellojensoiton esimakua saatiin kuitenkin jo ristien ja kellojen siunaamisen edellä. Pakkasella odottaminen sujui paljon mukavammin, kun Supavit Nummelin soitti kirkossa lainassa olleita väliaikaisia kirkonkelloja sekä uusia pienempiä kirkonkelloja.
”Soitan päivän kunniaksi Viipurin soittotyylillä. Lahden kirkko on toisinto alkujaan Suomen ortodoksisen kirkon Viipurin kirkosta. Tällä kunnioitamme myös alkuperäisen, rajan taakse jääneen kirkon muistoa.”
Lämpimästi tervetuloa tutustumaan tänä vuonna 70-vuotisjuhlaansa viettävään Lahden kirkkoomme!
