Arkkipiispa Elian kirkkolaulupäivien päätöspuhe: ”Sydämelliset kiitokseni kaikille kirkkolaulupäivien eteen työtä tehneille”

Arkkipiispa Elian puhe liturgian jälkeen sunnuntaina 26.4.2026, Uspenskin katedraalissa:

Olemme nyt jälleen kerran saattaneet päätökseen jumalallisen liturgian, joka on kirkkomme ensisijainen kiitos Jumalalle kaikesta mitä meillä on, on ollut ja tulee olemaan. Itse asiassa eukaristian toimittaminen, kiitosuhrin kantaminen on ihmisyyden keskeinen toimitus, joka tekee meistä Jumalan kuvista Hänen kirkkautensa heijastuksia.

Usein puhumme ”liturgiasta liturgian” jälkeen, millä tarkoitamme, että jumalallisen palveluksen jälkeen palvelustehtävämme jatkuu maailmassa. Mutta yhtälailla ”liturgia liturgian jälkeen” voidaan nähdä taivaallisen kiitosuhrin jälkeisenä kiitoksen tuomisena maailmaan. Sitä polkua seuraten tahdon nyt lausua sydämelliset kiitokseni kaikille kirkkolaulupäivien eteen työtä tehneille ja vaivaa nähneille. On vain kohtuullista ja oikein, että juuri tänään kiitämme kanttoreita ja laulajia, jotka koristavat jumalanpalveluksemme laulullaan ja kuoronjohdollaan niin että saamme todella ”salaisesti kuvata kerubeja” ja ”eläväksitekevälle Kolminaisuudelle pyhintä virttä veisata”. Sanon tämän nyt sydämestäni, rakkaat kirkkomusiikin tekijät, että juuri teidän lahjojenne, kokemuksenne, koulutuksenne ja sitoutumisenne ansiosta ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukset loistavat kirkasta valoa uuden Jerusalemin tavoin.

Vaikka usein sanotaan, että ne, jotka tekevät kirkon työtä kutsumuksesta eivät tarvitse kiitosta, niin olen eri mieltä. Kiittäminen kuuluu jo hyviin tapoihin. Se on myös työnantajan perustehtäviä. Mutta ennen kaikkea se on kristillinen perustoiminto. Kiitos teille rakkaat kanttorit!

Tässä yhteydessä on tarpeen huomioida myös kirkkomusiikin opiskelijat ja heitä opettavat. Jokainen kirkkomusiikin opiskelija on kirkolle rakas, vaikka teistä ei aina siltä tuntuisi. Haluan sanoa sen selvästi tältä paikalta. Te olette ihania ja te olette tärkeitä, koska ilman teitä jumalanpalvelustemme musiikillinen valo hiipuu ja lopulta sammuu. Rohkaisen teitä opiskelemaan uutterasti ja hakeutumaan kirkon työhön. Me odotamme teitä kirkon palvelijoiden joukkoon. Ja jos joku nyt pohtii kirkkomusiikin tai laajemminkin teologian opiskelua Itä-Suomen yliopistossa niin lähteköön rohkeasti liikkeelle heti seuraavan haun myötä. Uskon, että kaikki kirkossamme haluavat olla teitä tukemassa ja rohkaisemassa.

Kiitän myös tulevien kanttoreidemme – ja pappien – kouluttajia niin Itä-Suomen yliopistossa kuin ortodoksisella seminaarillakin. Teille on uskottu suuri vastuu Suomen ortodoksisen kirkon tulevaisuudesta ja olette leiviskäänne hoitaneet uskollisesti. Työnne on varsin vaativaa ja toivotan teillekin voimia ja ylösnousseen Herran siunausta!

Rakkaat kirkkokuorolaiset! Sitoutuneella vapaaehtoistyöllä te olette mahdollistaneet nämäkin kirkkolaulupäivät. Kuinka voisimme sanoin ilmaista kiitollisuutemme. Nyt kaikkien kirkkomusiikin parissa työtä tekevien työ jatkuu seurakunnissa täältä saamamme innon, ilon ja opin merkeissä.

Rakkaat kanttorit, kirkkomusiikin opiskelijat ja kouluttajat, kirkkokuorolaiset ja koko kirkkokansa: palaamme nyt seurakuntiin ylösnousemusilon täyttäminä voidaksemme siellä jatkaa liturgiaa liturgian jälkeen voittoveisua ”laulaen, huutaen, ääntäen ja lausuen”!

Kristus nousi kuolleista!

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia