Ilosanoman juhla – Jumalansynnyttäjän ilmestys

Vuosittain 25. maaliskuuta juhlitaan Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestysjuhlaa: Jumalan Pojan alentumista Ihmisen Pojaksi Neitsyt Mariassa. Ilmestysjuhlaa kutsutaan myös ilosanoman juhlaksi. Se kuuluu kirkkovuoden kahdentoista suuren juhlan joukkoon.

Näin säveltäjä ja kuoronjohtaja Mikko Sidoroff kirjoittaa juhlan merkityksestä Aamun Koiton sivuilla:

Neitsyt Marian nöyryyden kautta maailma saa vastaanottaa ilon

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen juhla tunnetaan myös nimellä Ilosanoman juhla. Ylienkeli Gabriel ilmestyy Neitsyt Marialle ja kertoo hänelle uutisen Kristuksesta, joka on tuleva ihmiseksi Marian kautta. Riemullinen juhla muistuttaa kahdesta olennaisesti kristillisen elämään liittyvästä asiasta – ilosta ja nöyryydestä.

Ylienkeli ilmestyy Neitsyt Marialle tuomaan uutisen Vapahtajan syntymisestä ja tervehtii häntä sanoen ”Iloitse”. Enkelin tervehdys kiteyttää sisäänsä juhlan olennaisen merkityksen. Neitsyt Marian nöyryyden kautta maailma saa vastaanottaa ilon.

Mutta mitä ilo oikeastaan on? Maailma ei ole aina kovin iloinen eikä välttämättä edes erityisen mukava paikka. Me Ihmiset kohtelemme toisiamme usein kaltoin. Ihmisten pahoinvointi, sodat ja väkivalta eivät ole kaikonneet maailmasta. Vahvimman oikeus ja heikompien sortaminen näyttävät olevan edelleenkin arkipäivää. Kaiken pahuuden ja väkivallan keskellä ajatus ilosanomasta tuntuu kaukaiselta. Lisäksi tuntuu siltä, että tie iloon ja onneen vaikuttaisi käyvän valitettavan usein jonkun toisen kustannuksella. Valitettavan harvoin osaamme edes iloita toisemme onnesta.

Me olemme ehkä unohtaneet mitä ilo todella tarkoittaa. Ehkäpä me sekoitamme ilon pintapuolisen – ja usein kertakäyttöisen – hauskuuden kanssa. Me yritämme täyttää ilon kaipuuta erilaisilla elämyksillä, mutta usein hetken huuman haihduttua olemme jälleen yksin alakuloisuutemme kanssa. Kestävää iloa emme viihteestä ja elämyksistä löydä.

Tässä juhlassa meitä kuitenkin muistutetaan siitä mitä ilo on ja meille annetaan todellinen syy iloon. Juhlan kirkkoveisussa lauletaan: ”Arkkienkelin tavoin mekin huudamme sinulle oi puhtain: iloitse, Herra on kanssasi.” Meitä kehotetaan iloitsemaan Jumalansynnyttäjän kanssa, jonka nöyrästä asenteesta ja mittaamattomasta rakkaudesta tulee esikuva kaikille. Me saamme iloita Neitseen myönteisestä vastauksesta enkelille. Saamme iloita, koska Marian kautta tulemme osalliseksi todellisesta iloista – Kristuksesta.

Marian myöntyminen ilosanoman vastaanottajaksi ei ollut mikään itsestäänselvyys. Hän oli kirkon perinteen mukaan valmistautunut tehtävään elämällä temppelissä jo ennen ylienkelin kutsua, mutta häntä ei pakotettu ilosanoman vastaanottajaksi. Nöyryys ja kuuliaisuus antoivat hänelle mahdollisuuden tulla Kristuksen äidiksi.

Maailma, jossa me elämme, ei ole täydellinen. Täällä joudumme usein tyytymään vahvemman oikeuteen, mutta esimerkkinsä kautta Neitsyt Maria osoittaa, että valheen ja väkivallan kautta me emme voi saavuttaa mitään pysyvää. Me voimme saavuttaa ilon vain nöyryyden ja katumuksen kautta.

Edesmennyt rovasti Aleksander Schmemann kiteytti ilosanoman juhlan merkityksen seuraavasti:

”Tänään Jumalan armo tulee ihmisten osaksi. Pian Neitsyt Marian, nöyrän ja vaatimattoman galilealaisen naisen kautta, Jumala tulee lapseksi. Jumala ei ilmesty Neitsyt Marialle ukkosen jylinässä eikä hänen kohtaamisensa ole pelottava. Hän ilmestyy meille puolustuskyvyttömänä lapsena, joka on kuitenkin kuningas, ja jonka kautta paha ja kuolema menettävät lopulta valtansa. Tämä on meidän ilomme lähde. Tämän takia, mekin yhdymme enkeli Gabrielin tervehdykseen ja lausumme: iloitse armoitettu!”