Pääsiäisajan perinteitä Kreikassa

Tunnelmaa täynnä oleva kreikkalainen pääsiäisen vietto alkaa jo 40 päivää ennen pääsiäissunnuntaita. Perinteitä täysin kunnioittavat aloittavat paaston, jonka aikana ruoanvalmistuksessa ei käytetä mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita.

Täysin erilaisin perintein suomalaiseen pääsiäiseen verrattuna Kreikan pääsiäinen alkaa kathara defterasta, puhtaasta maanantaista, eli ensimmäisen paastoviikon maanantaista. Perheet ja ystävykset viettävät tämän päivän usein meren rannalla tai muulla aukealla paikalla, jossa he lennättävät leijoja ja istuvat yhdessä piknikille. Usein ilmassa on jo kevään tuntua. Puolipyöreä, litteä seesaminsiemeninen lagana-leipä kalanmätidippeineen ja oliiveineen on ehdoton piknik-korin täyte, ja viini saa virrata. Tämä maanantai on virallinen vapaapäivä kaikille Kreikassa. Me ulkomaalaisetkin olemme usein mukana paikallisten ystäviemme kanssa.

Pääsiäinen on Kreikassa vuoden tärkein uskonnollinen juhla. Koulut sulkevat ovensa kahdeksi viikoksi ja työssäkäyvät saavat nelipäiväisen viikonlopun. Pääsiäisnoitia ja -pupuja tai värikkäitä pääsiäismunia yllätyksineen eivät Kreikan perinteet tunne. Kansainväliset tavat ja markkinointi toki ovat tuoneet suklaiset herkut kauppoihin Kreikassakin.

Palmusunnuntaina, viikkoa ennen pääsiäistä, kaupungeissa ja kylissä filharmonisten orkestereiden saattelemat kulkueet löytävät tiensä valkoisin ja punaisin kukin koristeltuihin kirkkoihin jumalanpalvelukseen.

Pitkänäperjantaina kello 11 pappien johtamat kulkueet saapuvat kirkkoihin kantaen suojeluspyhimysten maallisia jäännöksiä, orkesterit soittavat uskonnollista musiikkia ja tunnelma on käsin kosketeltavan kaunis ja sydäntä lämmittävä. Katujen varret täyttyvät ihmisistä, pääsiäisen taika yhdistää. Upea yhteishenki ja pakahduttava, käsin kosketeltava lähimmäisenrakkaus välittyy vahvana ihmisistä.

Pääsiäislauantaina kello 11 jumalanpalveluksen jälkeen Korfun saarella tapahtuu jo maailmankuulu pot smashing, eli vedellä täytetyt valtavan suuret saviruukut pudotetaan kerrostalojen parvekkeilta alas kadulle. Tuhannet ihmiset kerääntyvät katsomaan tätä televisioitavaa tapahtumaa ja tunnelma on katossa. Jos sattuu saamaan palan rikottua ruukkua, onni on myötä koko seuraavan vuoden. Videotallenteita Korfun erikoisesta perinteestä voi katsella vaikkapa YouTuben välityksellä.

Pääsiäisyön jumalanpalvelus tuo papin kirkosta sytytetyn kynttilänsä kanssa. Kansa odottaa ja pappi kehottaa “defte lavete fos” eli ”ottakaa tämä valo” ja niin jokainen vuorollaan sytyttää oman kynttilänsä. Suojaten tätä keskiyön valoa kävellään kotiin ja tänä yönä saa paasto virallisesti loppua. Ruokalistalla on mageiritsa, sitruunalla maustettu ja kananmunalla suurustettu keitto, joka on valmistettu lampaan sisäelimistä. Punaiseksi värjätyt keitetyt kananmunat kuuluvat perinteisiin meidänkin suomalais-englantilaisessa perheessämme, ja pöydällä on kori verenpunaisia munia. Punainen väri kuvastaa Jeesuksen verta ja munia yhteen lyötäessä sanotaan “Xristos anesti, alithos anesti!” – Kristus nousi kuolleista, totisesti nousi!

Pääsiäispäivän ateria, kokonainen varraslammas, uunissa paistetut perunat, vihreä salaatti ja viiniä yllin kyllin palanpainikkeeksi on pääsiäisen kohokohta. Perheet kokoontuvat yhteen ulkomailta asti viettämään aikaa ja vaihtamaan kuulumisia.

Teksti: Arja Simola-Pollock

Kirjoittaja on Korfulla asuva suomalainen sairaanhoitaja ja kotiäiti.

Kolumni on julkaistu Ortodoksiviestissä 3/19. Löydät lehden täältä.