Pyhän perheen siunaus kantaa

Liekki lepattaa kymmenien tuohusten liekkimeressä Jumalansynnyttäjän kuvan edessä. Naisia tungeksii odottamassa vuoroaan kirkkokynttilä kädessään. He laittavat tuohuksen hiekka-astiaan, koskettavat kädellään lasin takana olevaa siunausta antavaa kuvaa ja lähettävät rukouspyyntönsä Pyhälle Neitsyt Marialle, osa ääneen, osa sydämessään, osa hiljaa mumisten.

Hyörinästä huolimatta tunnelma on rauhallinen. Läheisessä luolakirkossa on satoja pyhiinvaeltajia, osa istuu kirkon penkillä rukoilemassa, osa rukoilee lasin taakse kätkettyjen pyhäinjäännösten äärellä. Lasiseinien puukehysten rakoihin on työnnetty pieniä paperinpaloja, joihin on kirjoitettu rukoustoive.

Täällä Assiutin kaupungin lähellä, Durunka-vuorella ja sen luolassa uskotaan Pyhän perheen pysähtyneen Egyptin matkallaan. Luolakirkon ympärille levittäytyvä Pyhän Neitsyen luostari on yksi Egyptin suosituimmista pyhiinvaelluskohteista.

Naiset ovat peittäneet päänsä huivilla, kuten Egyptin ortodoksikristityillä on kirkossa tapana. Huivien joukosta erottaa helposti myös muutamia muslimihuiveja, sillä ne asetellaan päähän tietyllä tavalla, yleensä estämään pienenkin hiuskiehkuran näkymisen.

Näky on epäuskottava. Muslimeja kristittyjen pyhällä paikalla, kädessään tuohus, pyhän kuvan äärellä.

– Meillä käy vuodessa puolitoistamiljoonaa pyhiinvaeltajaa, joista viidennes on muslimeja. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten kristityt ja muslimit elävät rauhallisesti yhdessä Egyptissä, kertoo Durungan luostarin munkki Luka.

Nyt kaikki on toisin, hetkellisesti. Pandemia hiljensi Egyptin luostarit keväällä 2019. Tällä hetkellä luostareiden portit ovat kiinni, ja luostarikirkoissa rukoilevat vain luostareissa asuvat munkit. Myös kirkot ovat kiinni.

Jumalanpalveluksia televisioidaan muutamista kirkoista. Egyptin kristityt kokoontuvat koteihin katsomaan jumalanpalveluksia televisiosta ja kuuntelemaan niitä radiosta. Rajoitusten päättymistä odotetaan hartaasti, sillä pyhiinvaellukset luostareihin ja etenkin paikkoihin, joissa Pyhän perheen uskotaan Egyptin matkallaan vierailleen, ovat monille kristityille tärkeitä vuosittaisia tapahtumia.

Raamattu kertoo niukasti, perimätieto on runsasta

Kirjallisia lähteitä Pyhän perheen pakomatkasta Egyptiin on vähän. Raamatun evankelistoista ainoastaan Matteus kertoo perheen paosta Egyptiin.

”Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: ’Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet.’

Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä.

Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: ’Egyptistä minä kutsuin poikani.’ (Matteus 2: 13–15)

Raamattu ei kerro perheen Egyptin matkareittiä eikä edes perheen Egyptissä viettämää aikaa. Matteuksen evankeliumin ensimmäisen luvun jakeissa 19–21 kerrotaan enkelin ilmestyneen unessa Joosefille Egyptissä ja kehottaneen Joosefia lähtemään takaisin Israeliin, koska ”ne, jotka halusivat surmata lapsen, ovat kuolleet.”

Egyptin kristittyjen perimätieto Pyhän perheen matkareitistä on runsas ja monipolvinen. Se on kirjattu ylös jo noin 1600 vuotta sitten.

– Tieto Pyhän perheen matkareitistä on kirjattu ylös paavi Theophiluksen keräämän aineiston ja hänen saamansa ilmestyksen perusteella, kertoo Egyptin koptikirkon piispa Thomas.

Egyptin koptikirkko pitää tietoja luotettavina, sillä perheen pysähdyspaikoille muodostui vahva pyhiinvaelluskulttuuri jo ensimmäisinä vuosisatoina. Paavi Theophilus oli Aleksandrian 23. patriarkka, ja hän eli vuosina 384–412 jKr.

Theophilus sai unessa näyn Pyhältä Neitsyt Marialta, joka paljasti Pyhän perheen matkareitin. Reitin kirjoittivat muistiin Theophiluksen seuraajat. Arabiaksi kirjoitetusta matkareitin kuvauksesta on säilynyt kolme käsikirjoitusta, joista yhtä säilytetään Vatikaanissa, yhtä Pariisin kansallismuseossa ja yhtä Egyptissä Assiutin El Muharraq -luostarin kirjastossa.

Pyhän perheen matkareitin kohteet ovat olleet tärkeitä pyhiinvaelluspaikkoja Egyptin kristityille jo kahden vuosituhannen ajan. Lähes jokaisessa perheen pysähdyspaikassa sijaitsee nykyään luostari tai kirkko.

Vanhin alttari ja ihmekertomukset

Pyhän perheen uskotaan olleen liikkeellä lähes jatkuvasti ja pysähtyneen lepäämään vain muutamiksi päiviksi. Etelä-Egyptissä eli Ylä-Egyptissä nykyisen Assiutin kaupungin alueella perheen uskotaan viipyneen yli puoli vuotta.

Yhdelle näistä paikoista rakennettiin jo 100-luvulla kirkko, jonka alttaria pidetään vanhimpana kristillisenä alttarina. Alttarin uskotaan olevan paikalla, jolle Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen, jolloin toteutui Vanhan testamentin profeetta Jesajan profetia ”Herran alttarista keskellä Egyptin maata”.

Alttari sijaitsee Al Muharraqin luostarin pääkirkon ikonostaasin takana. Luostari on yksi Egyptin suurimpia, siellä asuu yli sata munkkia.

Perimätiedon mukaan Al Muharraqin luostari oli paikka, jossa Joosef sai enkeliltä ilmoituksen, että kotiinpaluu oli turvallista.

Egyptin kristityt uskovat Pyhän perheen pysähdyspaikoissa olevan erityistä siunausta, josta pyhiinvaeltajat pääsevät osalliseksi. Perimätiedon mukaan Pyhä Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi tekivät ihmetekoja lähes jokaisessa pysähdyspaikassaan.

Al Muharraqin luostari on erityisen kuuluisa ihmeistään.

– Etiopian kirkossa on vanha käsikirjoitus, johon on listattu yli tuhat tässä luostarissa tapahtunutta ihmetekoa. Ihmeitä tapahtuu edelleen, mutta suurimmasta osasta emme tiedä, koska ne tapahtuvat ihmisille vasta, kun he palaavat kotiinsa pyhiinvaellukselta, Al Muharraqin munkki Philoxenos kertoo.

Piispa Thomas sanoo ihmeitä todella tapahtuvan.

– Osa ihmekertomuksista on totta, ihmiset kokevat ihmeitä tapahtuvan.

Hänelle suurin ihme Pyhän perheen Egyptin pakomatkasta on kuitenkin filosofinen.

– Isoin ihme ja pääasia on ihmisyys. Jeesus yhdistää kaikki kansat, Jumala siunasi meidät egyptiläiset, mutta hän siunaa kaikki maat ja kansat. Jeesus ojentaa siunaavat kätensä koko maailmalle.

Piispa Thomas on Qusseian hiippakunnan piispa. Qusseian alueella on monia Pyhän perheen pysähdyspaikkoja kuten Al Muharraq.

– Toki pidän oman hiippakuntani alueen Pyhän perheen pysähdyspaikkoja erityisessä arvossa, mutta myös Kairon alueella Vanha Kairo ja Maadi ovat erittäin merkittäviä ja myös suosittuja pyhiinvaelluskohteita, piispa Thomas sanoo.

Kelluva Raamattu

Nykyisessä Kairossa Vanhaksi tai koptilaiseksi Kairoksi kutsutulla alueella sijaitsee yksi tunnetuimmista Pyhän perheen pysähdyskohteista eli luola, josta Pyhä perhe haki turvaa. Perheen uskotaan hakeutuneen alueelle siksi, että siellä asui juutalaisia.

Kallioluola sijaitsee Abu Sergah -kirkon alttarin alla. Nykyinen kirkko rakennettiin luolan päälle 300-luvun lopussa samalla paikalle jo 200 vuotta aikaisemmin rakennetun pienen kirkon perustuksille.

Pyhä perhe lähti Kairon alueelta etelään purjeveneellä Niiliä pitkin. Paikassa, jossa perheen uskotaan aloittaneensa purjehduksensa, sijaitsee tällä hetkellä Maadin Pyhän Neitsyen kirkko.

Kirkossa on esillä Raamattu, joka löydettiin maaliskuussa 1976 jumalanpalveluksen jälkeen kellumasta Niilistä kirkon ulkopuolella. Vedestä pelastettu Raamattu oli avoinna Jesajan kirjan 19. luvusta, jonka jakeessa 25 mainitaan Egypti: ”Siunattu olkoon kansani Egypti.”

Niilissä kellunut Raamattu on yksi monista Pyhän perheen Egyptin matkaan liittyneistä ihmeistä. Raamattu löytyi kellumasta vedestä kohdasta, josta perheen uskotaan lähteneen vesiteitse kohti etelää.

Siinailta läntiselle aavikolle ja Niilin laaksoon

Pyhän perheen uskotaan saapuneen Egyptiin Pohjois-Siinain kautta. Perhe matkasi muun muassa nykyisen Al Arishin kaupungin kautta Niilin laaksoon nykyisen Kairon alueelle. Kairosta perhe jatkoi läntiselle aavikolle suolakiteistään tunnettuun Wadi Natrounin laaksoon, jonne heidän uskotaan matkanneen suolaa keränneiden ja kaupanneiden beduiinien matkassa.

Wadi Natrounin laaksossa Pyhän Neitsyen kerrotaan löytäneen suolavesijärvien keskeltä makean veden lähteen, jonka hän siunasi.

Wadi Natrounin laaksossa sijaitsee nykyään neljä vanhaa luostaria, joissa uskotaan Neitsyen siunauksen auttaneen perustamaan luostarit vaativiin oloihin keskelle autiomaata.

Perheen uskotaan palanneen Wadi Natrounin laaksosta nykyisen Kairon alueelle, josta perhe lähti yksipurjeisella purjeveneellä Niiliä pitkin etelään jopa 400 kilometrin päähän.

Perimätiedon mukaan perhe vietti Egyptissä vajaat neljä vuotta.

Pyhän perheen matkareitistä voidaan rakentaa erilaisia viiden päivän tai viikon matkoja, joihin voidaan sisällyttää bussimatkan lisäksi myös Egyptin sisäisiä lentoja sekä venekuljetuksia Niilillä.

Egyptin turvallisuustilanne on viime vuosina ollut hyvä. Tammikuun 2011 jälkeiset terrori-iskut ovat kohdistuneet lähinnä turvallisuusviranomaisia vastaan. Kristittyjä vastaan ei ole tehty viime vuosina yhtään terrori-iskua. Kirkkojen ja luostareiden turvallisuutta vartioidaan nykyään yhtä tarkasti kuin isompien hotellienkin turvallisuutta.

Teksti ja kuvat: Päivi Arvonen

Kirjoittaja asui Egyptissä vuosina 2004 –2016 ja on vieraillut Pyhän perheen matkareitin kohteissa useasti myös viime vuosien aikana.

Artikkeli on julkaistu Ortodoksiviestissä 1/21.