Päivän sana 
Päivän pyhät 
Juha Hänninen
Työnä kuolema
Duodecim 2020
Terhokodin ylilääkärinä ja johtajana toiminut Juha Hänninen on kirjoittanut pamfletin lääkärin työstä, kuolevien kohtaamisesta ja kuolemasta. Hän kirjoittaa vakavasta aiheesta tietämyksellä, itseironisesti, paikoin jopa hauskasti. Kirjoittaja pohtii elämän merkityksellisyyttä ja kuoleman kohtaamista niin kuolevan ihmisen, hoitohenkilökunnan kuin omaistenkin kannalta. Hän korostaa kärsimyksen lievitystä, lohtua ja tukea lääkärin tärkeimpänä tehtävänä, kun toivoa paranemisesta ei ole.
Saattohoidon suomalaisena pioneerina Hänninen valottaa kuolemaa monelta kannalta. Hän arvostelee peite- ja pehmokieltä, jolla häivytetään kuoleman todellisuus: joku nukkuu pois, menee pois, poistuu keskuudestamme, sen sijaan että hän kuolee.
Keskeisiä ovat kysymykset: Mihin ihminen saa kuolla? Miten hän saa kuolla? Kuolevan ihmisen lääkäri joutuu lievittämään potilaan ja omaisten ahdistusta. Kivun, toivottomuuden ja kaiken loppumisen tunteet ovat osa kärsimystä fyysisen kivun ja sairauden lisäksi. Se herättää kysymään: Millaista on hyvä elämä? Millainen on hyvä kuolema?
Alkujaan kreikan eu thanatos on merkinnyt hyvää kuolemaa. Eutanasiakeskustelussa Hänninen perää täsmätietoa, koska asiasta on hänen mielestään keskusteltu väärinymmärtäen ja virheellisillä käsitteillä. Hännisen oma kanta eutanasiaan on työvuosien aikana muuttunut, ja se selviää kirjasta.
Kirjan ansio on sen monipuolisuus. Hänninen tarkastelee kuolemaa juridiikan, etiikan, uskonnon, moraalin, kielen ja lääketieteen kannalta. Uskonto tuo lohtua jatkuvuudesta ja jälleennäkemisestä kuoleman hetkellä. Etiikka sanelee, millaista on kuolevan oikea hoito.
Kirjassa korostuu lääketieteen ammattilaisen kanta. Toistosta huolimatta kirja on maallikkolukijalle avartava ja kiinnostava lukukokemus. Runsas lähdeluettelo antaa lisäviitteitä kiinnostuneelle.
Hänninen kertoo arvostavansa osastokierrolla potilaalta saamaansa palautetta: ”Kiitos pastori, milloin tapaan lääkärin.”
Teksti: Anne Rosenius Kansikuva: Duodecim
Kirja-arvio on julkaistu Ortodoksiviestissä 3/21.
