Joulupaasto alkaa – marraskuun puolivälissä suuntaamme katseemme kohti Kristuksen syntymäjuhlaa

Ortodoksisessa kirkossa Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaan valmistautuminen alkaa 40 päivää ennen joulua, 15. marraskuuta. Paasto jatkuu aina jouluun saakka. Kristuksen syntymäjuhlaa vietetään 25. joulukuuta.

Ruokavaliota kevennetään paaston aikana luopumalla eläinkunnan tuotteista.  Joulupaaston aikana pyritään siis välttämään niin liha- kuin maitotuotteitakin. Sen sijaan kala on sallittua, lukuunottamatta viikoittaisia yleisiä paastopäiviä eli keskiviikkoa ja perjantaita.

Paaston aikana hengellistä elämäänsä rohkaistaan syventämään osallistumalla aktiivisesti jumalanpalveluksiin, lisäämällä rukousta, lukemalla Raamattua ja hengellistä kirjallisuutta sekä osallistumalla katumuksen sakramenttiin.

Joulupaastoon kuuluu olennaisena osana lähimmäistensä ja vähempiosaisten auttaminen. Tähän meitä kutsuu myös kirkon kansainvälinen diakonia ja lähetysjärjestö Filantropia vuosittaisella joulupaastokeräyksellään. Tämän vuoden joulupaastokeräys julkistetaan paaston ensimmäisenä päivänä 15. marraskuuta.

Ruokapaasto

Ruokapaasto valmistelee meitä hengelliseen paastoon. Ruokaa keventämällä ja jättämällä pois eläinkunnan tuotteet, Kirkossamme on nähty, että myös mieli kevenee ja tukee näin rukouksen mielentilaa. Ruoan tulisi myös olla helposti valmisteltavaa ja edullista, jolloin säästettyä rahaa ja aikaa voi käyttää lähimmäistensä auttamiseen.

Ruokapaastoon voi saada tukea Paastotaan yhdessä- Facebook-ryhmässä, jossa jaetaan ruokapaastoon liittyviä kokemuksia ja reseptejä. Ryhmä on osana Suomen ortodoksisen kirkon Paastotaan yhdessä kampanjaa.

 

Tärkeintä hengellinen paasto

Kirkon opetuksen mukaan ruokapaasto ja hengellinen paasto nivoutuvat toisiinsa, tukevat toisiaan ja kuuluvat näin erottamattomasti yhteen. Pelkkä ruokapaasto ilman hengellistä kilvoitusta jää dieetiksi, ruokavalion muutokseksi.

Hengellisessä paastossa kulmakiven muodostaa katumus, joka on kuin sydämensä ja mielensä joulusiivousta. Ajan katumuksen sakramenttiin voi varata oman alueensa papilta tai päivystävältä papilta.

Seurakunnan kaikkien alueiden pyhäkköjen jumalanpalvelukset löytyvät kootusti yhteisestä jumalanpalveluskalenterista. Lisäksi jumalanpalveluksien ajankohdat voi tarkistaa kunkin pyhäkön sivuilta.

 

Aika käydä synnintunnustuksella

Paasto merkitsee luopumista jostakin, jotta voi olla tilaa ottaa jotakin uutta vastaan.

Olennaisena osana juhlaan valmistautumista ja hengellistä siivousta on synnintunnustuksella käyminen ja näin myös sydämensä, sielunsa ja mielensä puhdistaminen. Ajan synnintunnustukselle voi varata seurakuntamme papilta.

 

Paasto lapsiperheissä

Kirkon paastosäännöt eivät koske lapsia tai raskaana olevia. Myös terveydentila voi asettaa haasteita ruokapaaston noudattamiselle, jolloin kannattaa keskustella rippi-isänsä tai muun seurakuntamme papin kanssa siitä, kuinka parhaiten toteuttaa paastoa omassa elämässään.

Joissakin perheissä saatetaan paaston aikana katsoa esimerkiksi vähemmän piirrettyjä, toisessa taas luovutaan herkuista ja karkkipäivistä. Kolmannelle paastoaminen voi olla luopumista paljon aikaa vievistä asioista, kuten sosiaalisesta mediasta, jotta aikaa jää enemmän hengellisien tekstien lukemiselle ja rukoukselle.

 

Joulunajan tapahtumia

Joulupaaston aikaan seurakunnassa järjestetään monenlaisia Kristuksen syntymäjuhlaan valmistavia tapahtumia, kuten joulumyyjäisiä ja joulukonsertteja. Tapahtumat löytyvät seurakunnan tapahtuma- ja toimintakalenterista, kun valitsee kategoriaksi ”Joulu”. Huomioithan, että joulupaasto ja jouluun valmistautuminen näkyy myös laajemmin kaikeissa seurakunnan toiminnassa sekä ennen kaikkea yhteisissä jumalanpalveluksissa.

 

Teksti: Vlada Wahlstén