9.5.2018

Kirkko opettaa meitä ehkä parhaiten jumalanpalvelustensa kautta. Veisujen sanat avaavat meille kirkon uskoa, ei teoreettisina uskonkappaleina vaan elävinä totuuksina meistä itsestämme.

Tämä käy erityisellä tavalla ilmi silloin, kun jumalapalvelusten tekstit puhuvat Aadamista. Aadam oli Raamatun luomiskertomuksen mukaan ensimmäinen ihminen (1. Moos. 1–3). Sana adam tarkoittaa myös ihmistä yleensä. Jo luomiskertomus siis ohjaa meitä ymmärtämään, että Aadam edustaa meitä kaikkia.

Apostoli Paavali kirjoitti Aadamista juuri tästä näkökulmasta: Aadam on myös adam, ihminen yleisesti ottaen. Paavali pitää nimittäin itsestään selvänä sitä, että Aadamin ja jokaisen ihmisen kohtalot ovat toisiinsa nivoutuneet. Aadamin lankeemus onkin meidän jokaisen lankeemus: ”Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä” (Room. 5:12).

Paavali toteaa samassa yhteydessä, että ”Aadam oli esikuva siitä, joka oli tuleva” (Room. 5:14), Kristuksesta siis. Aivan kuten Aadam edustaa kaikkia ihmisiä, niin edustaa Kristuskin. Vaikka molemmat ovat ainutlaatuisia henkilöitä, heidän omakohtainen kohtalonsa on meidän kaikkien kohtalo.

”Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä. Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi.” (1. Kor. 15:21-22)

Näin ollen onkin sopivaa, että kirkkovuoden tärkein jakso, suuri paasto ja pääsiäiskausi, on rakennettu siten, että se etenee Aadamista Kristukseen. Sovintosunnuntaina, suuren paaston alkaessa, muistelun aiheena on Aadam ja hänen lankeemuksensa. Pääsiäiskaudella tietysti keskitymme ylösnousseeseen Kristukseen.

Kirkko ajattelee kuten Paavali ajatteli: niin Aadam kuin Kristuskin liittyvät meihin kaikkiin. Sovintosunnuntain tekstit puhuvat Aadamista yksikön ensimmäisessä persoonassa: ”Minä olen Jumalan kädellä maasta luotu, mutta minä, onneton, kuulin, että minun pitää jälleen maaksi tuleman. Kuka ei itkisi minua, Jumalan hylkäämää, joka olen paratiisin tuonelaan vaihtanut?” (Sovintosunnuntain aamupalveluksesta). Pääsiäisenä taas veisaamme: ”Eilen Sinun kanssasi minut haudattiin, oi Kristus; tänään minut herätettiin kuolleista Sinun, Ylösnousseen, kanssa; eilen minut kanssasi ristiinnaulittiin, nyt Sinä itse, oi Vapahtaja, saata minut kunniaasi Sinun valtakunnassasi!” (Pääsiäisen aamupalveluksesta.)

Kristuksen taivaaseenastumisen juhla, helatorstai, on osa pääsiäisen viettoa. Kun olemme omaksuneet kirkon tavan puhua Aadamista, myös taivaaseenastumisen juhlasta tulee meidän jokaisen juhla, sillä Kristus edustaa koko ihmissukua.

Oi Kristus, Sinä laskeuduit taivaasta alas maan päälle ja herätit kuolleista alhaalla tuonelassa maanneen Aadamin ihmisluonnon. Jumalana Sinä veit sen kanssasi ylös taivaaseen ja saatoit istumaan Isäsi valtaistuimelle, oi armollinen ja ihmisiä rakastava. (Helatorstain aamupalveluksesta)

Rovasti Mikael Sundkvist

Kuuntele juhlan tropari ja kontakki

Helatorstaina vietetään seurakunnan Tikkurilan kirkon praasniekkaa eli temppelijuhlaa. Tutustu temppelijuhlan ohjelmaan tapahtumakalenterissa. Juhlan jumalanpalvelukset seurakunnan eri alueilla löytyvät jumalanpalveluskalenterista.

Kategoriat Kirkkovuosi
Jaa juttu