Hangon kirkon alapohjasta löytyi sodanaikainen räjähtämätön kranaatti – salaiseksi luokiteltu operaatio päättyi onnistuneesti 18.5.

Hangossa Pyhien apostolienvertaisten Magdalan Marian ja Vladimir Kiovalaisen kirkon alapohjasta löytyi räjähtämätön sodanaikainen kranaatti 11.5.2026.

Kranaatti löytyi kirkon alapohjan orgaanisen jätteen raivaustyön yhteydessä. Kranaatin löysi Turunmaan Korjaustakentamisosuuskunnan edustaja, joka ilmoitti asiasta välittömästi kirkon vahtimestari Tuuli Santakarille.

”Työntekijä soitti heti hätäkeskukseen ja poliisille. Saimme tarkat ohjeet, kuinka toimia. Raivaustyö keskeytettiin ja varmistettiin, että kirkko on suljettuna ja käyttökiellossa. Poliisi määritteli asian salaiseksi, kunnes kranaatti saadaan onnistuneesti poistettua alapohjasta”, kertoo kirkon vahtimestari Tuuli Santakari.

Kranaatin poisti puolustusvoimien Kaartin jääkärirykmentin raivaajapartio maanantaina 18.5.2026.

Kranaatti saatiin poistettua turvallisesti. Kaartin jääkärirykmentin raivaajapartio tutki lisäksi alapohjaa muiden räjähteiden varalta. Alapohjan orgaaninen jäte, kuten paperi ja eristeet, kuitenkin vaikeuttivat tutkimusta. Kaartin jääkärirykmentin raivaajapartio piti tilaa kuitenkin turvallisena ja uusien kranaattien löytymistä epätodennäköisenä. Keskeytetty alapohjan raivaustyö saa jatkua. Seurakunta on saanut tarkat toimintaohjeet mahdollisien uusien löydösten varalta.

”Pidän vahingoilta säästymistä osoituksena Jumalan varjeluksesta. Kirkossa kannetut rukoukset sekä pyhien esirukoukset on kuultu. Arvostan vahtimestari Tuuli Santakarin sekä korjaustyötä tehneiden ja puolustusvoimien ammatillista toimintaa”, kertoo seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen.

Kranaatti on todennäköisesti päätynyt kirkon alapohjaan sodan päätyttyä, kun Neuvostoliitto perääntyi ja luopui vuokralla olleesta Hangosta vuonna 1941. Neuvostoliiton sotilaat olivat tuolloin miinoittaneet Hangon ortodoksisen kirkon. Kirkon oveen oli ammuttu myös useita kertoja ja näitä ammusten jälkiä on edelleen kirkon ovessa. Sodan jälkeen miinoja ja kranaatteja poistettiin kirkosta ja sen läheisyydestä ennen kirkon käyttöönottoa uudelleen.

Tuuli Santakari on helpottunut, että kranaatti saatiin poistettua turvallisesti.

”Aavistin ja pelkäsin, että jotakin tällaista saattaisi löytyä”.

Ennen 130-vuotiaan kirkon alapohjan terveystutkimusta Santakari yritti selvittää kyselemällä useilta tahoilta, voiko tutkimukseen liittyä riskejä, sillä kirkko on ollut aikoinaan miinoitettu.
”Mitään riskejä ei pitänyt enää olla.”
Kesällä 2025 Suomen rakennusterveyspalvelut oy tutki kirkon alapohjan. Tuolloin kirkon alapohjan kunto sai melko hyvät arviot, joskin kirkon alapohjasta tuli raivata pois orgaanista jätettä. Raivaus aloitettiin nyt 11.5. Siivouksen jälkeen alapohjan lasivillaa vaihdetaan ekologisempaan ja kestävämpään vaihtoehtoon.

Kirkko on nyt jälleen avoinna tavalliseen tapaan. Kirkossa toimitetaan viikonloppuna helluntain, pyhän Hengen vuodattamisen ja Pyhän Kolminaisuuden juhlan jumalanpalvelukset: lauantaina 23.5. kello 17 vigilia ja sunnuntaina 24.5. kello 10 liturgia. Hellluntai on kristillisen kirkon syntymäpäivä ja yksi kirkkovuoden suurista juhlista.

Kranaatti neuvostojoukkojen ajoilta

Hangon kirkko vietti viime vuonna 130-vuotisjuhlaa. Löytynyt kranaatti liittyy kirkon ja Hangon erityiseen historiaan.

Hangon kirkko kuuluu Helsingin ortodoksisen seurakunnan vanhimpiin ja historiallisesti merkittävimpiin kirkkorakennuksiin. Kirkko on rakennettu ja vihitty käyttöön Suomen autonomian aikana 14. heinäkuuta vuonna 1895.

Kirkon rakentamisen taustalla oli Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III pelastuminen vuoden 1888 junaonnettomuudesta.

Kirkon piirustukset on laatinut venäläinen arkkitehti V.I. Barankejev.

Hangon kirkko rakennettiin aikanaan palvelemaan ensisijaisesti pietarilaisia kylpylävieraita ja Hankoon asettuneita venäläisiä kauppiaita. Sotien jälkeen pyhäkkö palveli erityisesti ortodoksista siirtoväkeä, sillä luovutetun Karjalan myötä kirkkoja jäi runsaasti rajojen taakse.

Sotien aikana kirkkorakennus ei ollut kirkollisessa käytössä. Suomi joutui välirauhassa vuokraamaan Neuvostoliitolle Hangon 30 vuodeksi 22.3.1940. Hanko evakuoitiin ja myös Hangon kirkon esineistö siirrettiin Helsinkiin. Neuvostojoukot käyttivät kirkkorakennusta kulttuurikeskuksena.

Sotavuodet jättivät jälkensä Hangon kirkon historiaan.

Neuvostojoukot tyhjensivät Hangon tukikohdan joulukuun alussa 1941 ja tuhosivat Hankoa laajoilla räjäytyksillä. Ennen lähtemistään neuvostojoukot miinoittivat laajoja alueita kaupungissa ja kaupungin ympäristössä. Myös Hangon kirkko miinoitettiin ja ilmeisesti sen alle oli heitetty kranaatti. Kuin ihmeen kaupalla kirkko kuitenkin säästyi, eivätkä kranaatti tai miinat räjähtäneet. Tätä voi pitää Jumalan ihmeenä.

Monien vaiheiden ja korjausten jälkeen kirkko vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 1958.