Haukiniemen tsasouna on luonnonystävän tyyssija

Savonlinnan koillisosassa sijaitsee idyllinen Haukiniemen kylä kauniine kulttuurimaisemineen. On kumpuilevia peltoja, jylhää metsää, kauem­pana siintää Saimaa. Vuonna 2013 kylään valmistui tsasouna Haukiniemen kulttuurikyläyhdistyksen voimannäytteenä.

Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen tsasouna sijaitsee mäen päällä metsän keskellä. Rauhan tyyssijaa ei ohi ajaessa huomaisi, ellei rukoushuoneen olemassaolosta kertoisi tien varressa varsin komea kyltti, joka houkuttelee ajamaan sivuun ja piipahtamaan taivaallisella taukopaikalla.

Hirret Vienan Karjalasta

Projekti sai alkunsa loppuvuodesta 2010, kun hanketta varten perustettiin Haukiniemen kulttuurikyläyhdistys. Paikan tsasounalle oli jo valmiiksi katsonut yhdistyksen puheenjohtaja Juha Taskinen, dokumentaristi, luontokuvaaja, kirjailija ja tätä nykyä myös ammattikalastaja. Hän sai idean tsasounasta istuskellessaan eräänä päivänä kivellä samalla paikalla.

Tsasounan suunnitteli arkkitehti Sakari Siitonen I. K. Inhan Vuonnisen tsa­sou­nasta ottaman valokuvan pohjalta mukaillen. Rukoushuoneen hirret tilattiin Vienan Karjalasta Paanajärven kylästä. Juminkeko-säätiön Markku Nieminen ohjeisti yhdistystä, että Haukiniemen tsasouna pitää tehdä kuten tsasouna Vienassa tehdään.

– Nieminen sanoi, että hirsityön pitää olla sellaista, ettei piru pääse hirrenraosta sisälle, muistelee Juha Taskinen.

Paanajärvellä valmistetaan esimerkiksi savusaunoja, mutta tsasounan tilaus oli kylälle ensimmäinen laatuaan. Yhdistyksen toiveena oli toisaalta tarjota työtä Paanajärven kylän kirvesmiehille ja toisaalta luoda kulttuuriyhteistyön siltoja rajan taakse.

– Kyllähän siellä vähän ihmeteltiin, että mitä te täältä puita haluatte, onhan teillä omiakin.

Kattolautojen terva on Jyskyjärven kylästä Vienan Karjalasta, ja sen on keittänyt venemestari Taito Malinen. Liekkikupolin puutyöt on tehnyt Markus Parkkonen.

”Kaikkeen tarvitaan alkuinnostus”

Tsasouna valmistui talkoovoimin kovalla tohinalla ja innostuksella kolmessa vuodessa. Se oli mahdollista monenlaisen asiantuntemuksen ja ihmisten pyyteettömän auttamisen tahdon avulla. Hirret esimerkiksi piti kuoria ja puhdistaa Haukiniemellä talkoovoimin.

– Kaikkeen tarvitaan alkuinnostus. Kun se vimma tulee, ei meitä pidättele mikään, myhäilee Taskinen.

Rakennustekniikkana tsasounassa on käytetty Suomessa melko harvinaista viikinkisalvosta.

– Rajantakainen rakennuskulttuuri on vähän erilaista kuin suomalainen. Siellä se ei ole ihan justiinsa, kun taas suomalaiset ovat tottuneet nyhräämään. Meidän piti vähän soveltaa, muistelee kirvesmies Juha Saunisto.

Pyhä Serafim Sarovilainen valittiin tsasounan pyhäksi, koska rukoushuoneen rakennusvaiheessa karhu tallusteli läheisellä pellolla. Se oli rakentajille selvä merkki. Serafim Sarovilainen eli metsän keskellä erakkona ja eläimet tottuivat hänen läsnäoloonsa. Kerrotaan, että pyhiinvaeltajat saattoivat nähdä Serafimin syöttävän karhua.

Haukiniemen tsasouna on poikkeuksellinen myös sen vuoksi, että rukoushuone rakennettiin pitkälti luterilaisten voimin. Haukiniemellä on vahva luterilainen henki, eikä kylässä asu tiettävästi yhtään ortodoksia. Siitä huolimatta kylälle haluttiin rakentaa nimenomaan ortodoksinen rukoushuone. Projekti on ollut siltojen rakentamista monessakin mielessä.

– Tällainen kylätalohan tämä on. Ovet ovat auki kaikille. Arkkipiispa Leo sanoi tsasounan vihkiäisissä, että olkoon tämän tsasounan kynnys erityisen matalalla ja katto korkealla, sanoo Taskinen.

On hankkeessa silti ollut mukana tarmokkaita ortodoksejakin. Puuseppämestari Markus Parkkosen työpanos on ollut hankkeessa merkittävä, ja Meeri Jolkkonen Liperistä on tehnyt tsasounaa varten kirkkotekstiilejä. Pyhäkössä Serafim Sarovilaisen ikonia kehystää käspaikka, johon on kirjottu norppia. Huomion kiinnittää myös kaunis analogiliina, johon Jolkkonen halusi kirjailla Paanajärven maisemia.

– Luin Haukiniemen tsasounahankkeesta lehdestä ja ajattelin, että tsasounaan pitää tehdä käspaikka, jossa on norppia. Kun kävin tuomassa sen, Juha Taskinen kutsui mukaan hankkeeseen. Paanajärven analogiliinan tein valmiiksi lomaviikon aikana. Yhdistyksen matkat Paanajärvelle ovat jääneet mieleeni aivan erityisesti.

Käspaikassa köllöttelee norppia lepokivillään.

Kulttuurit kohtaavat

Tsasounan vihkiäisiin heinäkuussa 2013 saapui laulu- ja tanssiryhmiä Vienan ja Tverin Karjalasta. Vierailuja on ollut puolin ja toisin. Tsasounalla vierailleet tveriläiset kirvesmiehet pyysivät haukiniemeläisiä käymään vuorostaan Tverissä. Kulttuuriyhteistyö jatkuu.

Ekumeenisessa käytössä olevan tsasounan jumalanpalveluselämää kannattelee Taskisen mukaan kolme tukipilaria: juhannusaaton palvelus, tsasounan praasniekka ja Tapaninpäivän hartaus. Etenkin joulun aikaan rukoushuoneella riittää väkeä. Ehkä tulevaisuudessa luonnon helmassa sijaitsevalla tsasounalla juhlitaan paikan henkeen sopivasti myös luomakunnan päivää.

Haukiniemen tsasouna on avoinna vierailijoille. Osoite: Juvolantie 1968, Savonlinna. Youtubessa on katsottavissa Haukiniemen tsasounan synty -dokumentti.

Teksti ja kuvat: Saara Kallio

Artikkeli on julkaistu Ortodoksiviestissä 5/21.