Helsingin juhlavuosi alkoi

Helsingin ortodoksinen seurakunta täyttää tänä vuonna 190 vuotta. Seurakunnan merkkivuoden juhlallisuudet käynnistyivät Pyhän Kolminaisuuden kirkon praasniekalla, jotka pidettiin Pyhän Kolminaisuuden juhlassa, helluntaiviikonloppuna 3.–4.6.

Praasniekkapalvelukset toimitti Oulun metropoliitta Elia. Juhliin kuului lauantain vigilia. Sunnuntaina, Pyhän Kolminaisuuden päivänä eli helluntaina, oli vedenpyhitys ja liturgia ja illalla vielä ehtoopalvelus.

Juhlapäivän liturgian jälkeen järjestettiin kaikille yhteinen juhla kirkon pihamaalla.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan juhlat jatkuvat elokuussa. Pääjuhlaa juhlitaan sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkossa että Uspenskin katedraalissa viikonloppuna lauantaina 26. ja sunnuntaina 27. elokuuta.

Kirkko siviileille

Seurakunnan vanhimman pyhäkön eli Pyhän Kolminaisuuden kirkon vihkimisestä on kulunut elokuussa 190 vuotta. Temppelin vihki käyttöön aikanaan Tallinnan ortodoksinen piispa Nikanor 26.8.1827 Pyhän Kolminaisuuden kunniaksi.

Piispa Nikanor oli kautta aikojen ensimmäinen Suomessa nähty ortodoksinen piispa.

Pyhän Kolminaisuuden kirkko valmistui tarpeeseen. Kun Suomi joutui Venäjän vallan alaiseksi Suomen sodan vuoksi (1808-1809), Helsinkiin muutti sotilaita, virkamiehiä, kauppiaita ja muuta ortodoksista väestöä.

Heille pidettiin alkuun jumalanpalveluksia väliaikaisissa tiloissa Suurtorin varrella sijainneen koulun tiloissa, sotilasväen matkakirkossa Katajanokalla ja sotilassairaalan kirkossa Töölössä. Tilat kävivät pian ahtaiksi lisääntyvälle kirkkokansalle. Siksi siviilit alkoivat puuhata omaa kirkkoa 1820-luvulla.

Asiasta alkoi tulla totta varsin nopeasti, vaikka ortodoksisen kirkon piti alun perin odottaa luterilaisen tuomiokirkon (nyk.Suurkirkon) valmistumista. Kumpaakin kirkkoa kun rahoitettiin kaupunkiin tuotavan suolan tulleilla.

Kirkon valmistumista nopeuttivat seurakunnan yksityisten lahjoitusvarat, jotka loppujen lopuksi kattoivat neljänneksen kirkon 40 000 ruplan kustannuksista. Kirkko rakennettiin vuosina 1825-1827.

Jos kirkko olisi rahoitettu suolatulleilla ja olisi odotettu Suurkirkon valmistumista, ortodoksinen kirkko olisi rakennettu vasta joskus paljon myöhemmin. Itse asiassa Pyhän kolminaisuuden kirkko valmistui jopa 30 vuotta alkuperäistä suunnitelmaa aiemmin.

Suurkirkkoa alettiin rakentaa kolme vuotta Pyhän Kolminaisuuden kirkon valmistumisen jälkeen ja se valmistui vasta vuonna 1852.

Lahjojen kirkko

Pyhän Kolminaisuuden kirkko sijaitsee Helsingin historiallisessa keskustassa Kruununhaassa Rauhankadun ja Unioninkadun kulmauksessa. Tontti oli jo osoitettu kirkolle jo 1810-luvulla vielä keskeneräisen keskustan rakennusalueesta.

Ennen kuin päästiin rakentamaan, tontilla sijainneet puiset asuinrakennukset purettiin, ja tonttia tasoitettiin. Yhdeltä kohdalta täytettiin liejuien notko, ja Suurtorin puoleiselta laidalta louhittiin kalliota.

Kirkon suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Tyylisuunnaltaan kirkko edustaa uusklassismia, kuten muutkin saman ajan Helsingin arvorakennukset. Sisältä kirkon muoto poikkeaa saman ajan muista kirkkorakennuksista, sisäkatto on tasainen. Kirkossa on uusklassiset joonialaiset pylväät. Ne tukevat ikonostaasin runkoa.

Suuri osa kirkon irtaimistosta on peräisin eteläkarjalaisesta Taavetin linnakkeen kirkosta, joka lakkautettiin Pyhän Kolminaisuuden kirkon käyttöön oton aikoihin.

Monet arvokkaat kirkolliset esineet ja ikonit pyhäkköön saatiin lahjoituksina. Jo melkein toimintansa alussa kirkko sai vuonna 1830 kaksi suurta hopeoidusta pronssista tehtyä kattokruunua ja 1200 kiloisen kellon. Ikonostaasin ikoneineen lahjoittivat kauppaneuvos Nikolai Sinebrychoff ja hänen veljensä.

Muut ikonit ovat eri lähteistä. Osa on lakkautetuista kirkoista ja osa lahjoituksia. Myös monien ikonien metallisuojukset, hopeiset riisat, ovat lahjoja 1800-luvun varakkailta helsinkiläiskauppiailta.

Kunnostusta ja ylläpitoa

Kirkkoa on kunnostettu ja korjattu useita kertoja sen olemassaolon aikana sisältä, ulkoa ja kirkon ympäristöstä.

Muun muussa kirkon kellotornin puinen yläosa rakennettiin uudestaan kivestä parikymmentä vuotta tornin valmistumisen jälkeen, jotta torni kestäisi lahjoituksena saatuja painavia kirkonkelloja. Seurakunta kustansi 1850-80-luvuilla myös kirkkoa ympäröivien katujen kunnostukset, muun muassa mukulakivetyksen.

Kirkon tontilla on kaksi piharakennusta. Toinen on entinen vahtimestarin asunto, joka palvelee nykyisin kokoustilana, toisessa rakennuksessa on huoltotiloja.

Venäjänkielisen työn keskus

Pyhän Kolminaisuuden kirkko toimii seurakunnan venäjänkielisen työn keskuksena, ja sen henkilökunta puhuu sekä suomea että venäjää. Kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia pääasiassa slaavin kielellä.

Kirkossa toimitetaan säännöllisesti lauantaisin vigilia klo 18 ja sunnuntaisin liturgia klo 10. Kirkon pihamaalla sijaitsevassa seurakuntasalissa järjestetään venäjänkielistä kerhotoimintaa  aikuisille ja lapsille.

Venäjänkielinen pappi päivystää kirkon seurakuntasalissa ja kirkossa tiistaisin klo 10–12.

Juhlaviikonlopun ohjelma elokuussa

Seurakunnan 190-vuotisjuhla huipentuu Pyhän Kolminaisuuden kirkossa ja Uspenskin katedraalissa toimitettaviin juhlajumalanpalveluksiin.

Lauantai 26.8.                                                       

Klo 10.00 Kaksikielinen/monikielinen liturgia Pyhän Kolminaisuuden kirkossa kirkon vihkimisen 190-vuotispäivänä

Liturgian jälkeen monikulttuurinen juhla Pyhän Kolminaisuuden kirkon pihalla.

Klo 16.00 Panihida ja seppelten lasku seurakunnan edesmenneitten työntekijöiden kunniaksi seurakunnan Lapinlahden hautausmaalla

Klo 18.00 Juhlavigilia Uspenskin katedraalissa

Sunnuntai 27.8.

Klo 10.00 Juhlaliturgia Uspenskin katedraalissa

Klo 12.00 Ruokailu ja kahvitilaisuus Uspenskin katedraalin pihalla ja kryptassa

Klo 14.00 Pääjuhla Uspenskin katedraalissa

Teksti: Anne Kärkkäinen

Kuva: Miro Järnefelt