Isojen seurakuntien valtuustovaalit lähestyvät

Ortodoksisen kirkon hallinnon uudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että marraskuussa seurakuntalaiset äänestävät valtuutetut ensi vuoden alusta aloittavien uusien isojen seurakuntien valtuustoihin vuosiksi 2021–2023.

Ortodoksiviestin levikkialueella valtuutetut valitaan Helsingin, Kaakkois-Suomen ja Tampereen seurakuntaan. Helsingin ja Kaakkois-Suomen seurakunnat kuuluvat Helsingin hiippakuntaan ja Tampere Oulun hiippakuntaan.

Helsingin seurakuntaan liittyvät Hämeenlinnan ja Lahden seurakunnat. Nimeltään uuden Kaakkois-Suomen seurakunnan muodostavat nykyiset Lappeenrannan, Kotkan ja Haminan seurakunnat. Tampereen seurakuntaan liittyy pohjoisesta Vaasan seurakunta.

Pääkaupunkiseudulla enemmän ehdokkaita

Tänä vuonna Ortodoksiviestin levikkialueen seurakunnissa valtuustovaaliehdokkaita on yhteensä viidennes vähemmän kuin viime vuoden vaaleissa. Ehdokkaita on 79, kun viime vuoden vaaleissa oli 98. Suurin osa ehdokkaista on lähes kaikkialla nykyisiä valtuutettuja.
Vain pääkaupunkiseudulla ehdokkaita tuli lisää, muualla vähemmän ja varsinkin pienissä kaupungeissa.

Helsingin seurakunnassa ehdokkaiksi asettui 39, kun viime vuonna 29. Hämeenlinnasta on tänä vuonna Helsingin laajaan valtuustoon ehdolla 2 ehdokasta, viime vuonna Hämeenlinnan valtuustoon pyrki 6 ehdokasta. Lahdessa on 4 ehdokasta, viime vuonna 10.

Helsingin seurakunnanvaltuusto on 21-jäseninen. Helsingin, muun pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ehdokkaille on yhteensä 17 valtuustopaikkaa. Tältä alueelta noin joka toinen ehdokas pääsee valtuustoon.

Nykyisiä valtuutettuja on ehdokkaana pääkaupunkiseudulta ja Uudenmaan alueelta 18 ja uusia 15. Eniten uusia ehdokkaita tuli Espoon–Kauniaisten vaalipiiristä, jossa 6 ehdokkaasta 4 on uutta. Hämeenlinnalle on 2 paikkaa, samoin Lahdelle.

– On hienoa, että meillä on uusia ehdokkaita, ja saamme Helsinkiin oikeat vaalit. Toivonkin, että tämä innostaa seurakuntalaisia äänestämään vilkkaammin, sanoo, Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen.
Viime vuoden vaaleissa äänestysprosentti oli vain viisi.

Hämeenlinnasta valtuustoon pääsee suoraan kumpikin ehdokas. Lahdessa kaksi edustajanpaikkaa ratkaistaan neljän ehdokkaan kesken.
Helsingin kirkkoherra toivoo, että tuleva suuri valtuusto näkee keskuudessaan eri alueiden ja paikkakuntien asiantuntemuksen ja osaamisen.

Kaakkois-Suomessa enemmistönä nykyiset valtuutetut

Kaakkois-Suomessa ehdokasmäärät vähenivät. Suurimmassa seurakunnassa, Lappeenrannassa, ehdokkaita asetettiin pienempiä seurakuntia enemmän. Lappeenrannassa ehdokkaita on 12, viime vuonna 14. Haminan seurakunnassa ehdokkaaksi asettui 6, viime vuonna 10. Kotkassa ehdokasmäärä väheni eniten viimevuotisesta: 12 ehdokkaasta 5:een.

Kaakkois-Suomen seurakunnanvaltuustossa on 15 edustajaa. Paikoista Lappeenranta–Imatralle kuuluu 7, Hamina–Kouvolalle 4 ja Kotka–Loviisalle 4. Tampereella ehdokkaita on 11, viime vuonna 17. Tampereen valtuustossa on 15 paikkaa, joista Tampereelle, sen lähialueille ja Porille kuuluu yhteensä 11 ja Vaasalle 4 paikkaa. Jokainen Tampere–Porin edustaja pääsee suoraan valtuustoon, koska ehdokkaita on yhtä monta kuin paikkoja tämän alueen kiintiössä.

– Tilanne on demokratian näkökulmasta kaukana tavoitteesta. Ei ole valinnanvaraa. Sen sijaan olen tyytyväinen siihen, että löytyy ihmisiä, jotka ovat uudessa ja tuntemattomassa tilanteessa valmiit kantamaan vastuuta, sanoo Tampereen kirkkoherra Aleksej Sjöberg.

Artikkeli on julkaistu Ortodoksiviestissä 7/20. Voit tutustua ehdokkaisiin täällä (alkaen s. 9).

Teksti: Anne Kärkkäinen Kuva: Mirva Brola