Jakakaa pääsiäisen iloa

Pääsiäisaikana seurakunnat kehottavat ihmisiä tulemaan yhteen, mutta nyt sitä pitää koronan leviämisen takia välttää.

– Kehottaisin muistamaan suurimman juhlan olemassaolon ja viettämään sitä, vaikka kirkkoihin ei pääsekään kokoontumaan, sanoo Kaakon kirkkoherra isä Timo Tynkkynen.

Pääsiäinen ei ole vain liturgista juhlaa.

– Se on henkilökohtainen uudistumisen ja ylösnousemuksen juhla. Olemme Kristuksen kanssa kuolleet ja ylösnousseet, muistuttaa Vaasan kappeliseurakunnan pappi isä Andrei Sõtšov.

Helsingin seurakunnan kirkkoherra isä Markku Salminen puolestaan toteaa, että Ylösnousemuksen juhla on todellisuutta riippumatta siitä, millaisissa oloissa sitä vietetään.

Kolme tuntia iloa muille

Tampereen kirkkoherra isä Aleksej Sjöberg kehottaa kääntymään juhlanvietossa muiden puoleen ja iloitsemaan näin pääsiäisestä.

– ­­Jos on tottunut seisomaan kirkossa kolme tuntia, voisi ilahduttaa kolme tuntia muita. Pääsiäinen ei ole vain ortodoksien, vaan koko luomakunnan juhla.

Perheperinteiden lisäksi ja kirkossa käynnin sijasta hän ehdottaa, että perhepiirin ulkopuolisia voisi ilahduttaa vaikka viemällä pikaisesti pashaa naapurille.

Mutta ennen kuin on päästy pääsiäisaamun riemuun ja jakamiseen, juhlaan valmistaudutaan.

–Erityisen tärkeää on ottaa huomioon lähimmäiset. Ei jätetä ketään yksin, sanoo isä Markku Salminen.

Pienikin muistaminen ilahduttaa. Jos ei pysty piipahtamaan naapurin ovenraossa, voisi muistaa etänä pääsiäiskortilla, kukkatervehdyksellä tai some-viesteillä.

Isä Markku Salminen korostaa, että hengelliseen juhlaan valmistautumiseen kuuluu rukoilu.

– Yksi Herra armahda ja olemme keskellä Jumalan armoa ja yhteisön syvällistä tarkoitusta. Samoin riemukas Kristus nousi kuolleista -tervehdys liittää meidät yhteen, missä olemmekin.

Isä Ville Kiiveri Kouvolasta muistuttaa seurakuntien palveluista. Vielä nytkin ehtii selvittää, pääsisikö kirkkoon hiljentymään, sytyttämään tuohuksia tai käymään synnintunnustuksella. Myös ehtoolliselle pääsee ilmoittautumalla etukäteen.

Hengellistä sisältöä monesta paikasta

Netissä on monenlaista hengellistä sisältöä, kuten palvelusten suoratoistoja, blogeja, podcasteja ja musiikkia.

Monista kirkoista palvelusten suoratoistot pannaan Facebook-sivuille ja Youtube-kanavaan. Palvelusta seuratessa voi yhtyä rukoukseen ja sen jälkeen tervehtiä muita kirjoittamalla tervehdyksensä sivun kommenttikenttään.

– Ihmiset ovat pitäneet siitä, että kirkko on koristeltu ajankohdan mukaan, isä Ville Kiiveri kertoo.

Netissä opetusta on blogeissa ja podcasteissa. Joissakin seurakunnissa järjestetään ortodoksia- ja keskustelupiirejä. Hengellistä musiikkia löytyy esimerkiksi Ylen Areenasta.

Jos ei pysty seuraamaan sosiaalista mediaa, jumalanpalveluksia ja hartaushetkiä kannattaa etsiä Ylen tv- ja radio-ohjelmatiedoista. Hiljentyä voi myös lukemalla hengellistä kirjallisuutta.

Yöpalvelus televisioidaan Tampereelta

Pääsiäisyönä kirkkokunnan suurinta juhlaa voi seurata tv:stä tai radiosta. Silloin kannattaa sytyttää tuohukset ja lampukat ja yhtyä rukoukseen sekä laulaa Sinun ylösnousemistasi, Kristus Vapahtaja… ja tietenkin Kristus nousi kuolleista. Kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.

Yöpalvelus välitetään Tampereelta Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja pyhän Nikolaoksen kirkosta. Pyhän Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarnan lukee Oulun metropoliitta Elia.

Eri puolilla Suomea kirkon läheisyydessä asuvat kuulevat yöllä kirkonkellojen soiton.

Suuren palveluksen jälkeen on mahdollista päästä ehtoolliselle, mutta koronarajoitukset ja ilmoittautuminen kannattaa selvittää tarkasti omasta seurakunnasta.

Kirkkaalla viikolla kelloja voi päästä soittamaan

Pääsiäispyhien jälkeen kirkkaalla viikolla on perinteen mukaan tilaisuus päästä soittamaan kelloja. Siitä kannattaa ottaa selvää omasta seurakunnasta.

Tampereella kirkkaalla viikolla pääsee ehtoolliselle viranomaisten koronarajoitusten salliessa. Tavoitteena on, että kirkkoon voi tulla pienissä, koronarajoitusten mukaisissa ryhmissä tiistaina, keskiviikkona ja torstaina kello 10 ja 17. Varttitunnin tilaisuus on hetkipalvelus, jossa myös lauletaan riemukkaat pääsiäisveisut. Palveluksiin pitää ilmoittautua etukäteen.

Pääsiäisen juhlakausi jatkuu aina helatorstain aattoon 12.5. asti.

Kiitollisuudenaiheista pääsiäisen riemu

Vaikka poikkeuspääsiäinen koettelee, se voi olla hengellisen elämän kannalta opettavaista.

– Kristuksen ylösnousemus, kuten muukaan kirkon opetus, ei ole kiinni ulkonaisista oloista. On ymmärrettävää, että poikkeusaika on raskas, eikä silloin pidä pelästyä myöskään erilaisia tunteita, sanoo isä Markku Salminen.

– Nyt meillä on mahdollisuus osoittaa keskinäistä rakkautta suojelemalla lähimmäisiämme vakavalta taudilta. Samalla voimme todistaa, että kirkon elämä ei ole vain kirkon seinien sisäpuolella, vaan se on osa kristityn elämää kaikissa oloissa.

Isä Timo Tynkkynen toteaa puolestaan, että kuten kevään valo tunkeutuu pimeimpäänkin kolkkaan, samoin myös Kristuksen ylösnousemuksen sanoma ja kuoleman kukistaminen.

– Jos löydämme kiitollisuudenaiheita, löydämme ilon ja pääsiäisen riemun.

Teksti: Anne Kärkkäinen Kuva: Markus Hänninen

Artikkeli on julkaistu Ortodoksiviestissä 3/21.