Käytännön asiat puhuttivat Haminassa

Tusinan verran seurakuntalaisia sekä Haminassa että Kouvolassa tuli tapaamaan arkkipiispa Leoa, kun hiippakunnan esipaimen teki tarkastusmatkan kesäkuussa Haminan seurakuntaan.

Lämminhenkisessä kohtaamisessa Haminan kirkon nurkkauksessa seurakuntalaiset toivat esiin arkisia asioita.

Kirkon eteen toivottiin kirkossa kävijöille muutamaa erikseen merkittyä parkkipaikkaa.

– Nyt joutuu ajelemaan ympäri monia näitä kehiä, sanoi eläkkeellä oleva rovasti Martti Honkaselkä ja viittasi historiallisen vanhan kaupungin ympyräkatuihin.

Arkkipiispa lupasi välittää pyynnön Haminan kaupungin päättäjille, joita hän kohtasi samana päivänä lounastapaamisessa.

Nokisia asiakirjoja järjestykseen

Tutkija, filosofian tohtori Olga Sipola toivoi, että Haminan seurakunnan vuokratalon kellarista löytyneiden asiakirjojen selvittelyyn voisi saada vielä lisärahoitusta työn loppuun saattamiseksi.

Sipola on puhdistanut ja luetteloinut yli 400 erilaista asiakirjaa palovahingosta kärsineestä kellariarkistosta, jota tutkittiin viime vuonna kirkon 160-vuotisjuhlien valmistelujen yhteydessä.

Vanhimmat dokumentit ovat 1600-luvulta. Vanhan slaavin taitaja sai selville, että aineistoon kuuluu muun muassa nuotteja, Haminassa toimineen venäläisen koulun arkisto ja pappien käyttämiä jumalanpalveluskirjoja.

Tutkija toivoi, että historiallisesti arvokkaat asiakirjat siirrettäisiin turvaan Kansallisarkistoon tai Kuopion kirkkomuseoon. Lisäksi hän ehdotti, että aineistosta voisi tehdä näyttelyn ja julkaisun.

– Aloitetaan historiaprojekti, arkkipiispa sanoi.

Leo ilmaisi, että seurakunta voi käyttää arkiston loppuselvitykseen jäljellä olevaa rahaa, jota on säästynyt kirkollishallituksen 20 000 euron hanketta varten myöntämästä avustuksesta. Erityisesti arkkipiispa lämpeni ajatukselle, että aineistosta julkaistaisiin kirja.

Mitä nuorille?

Haminassa kannettiin huolta seurakunnan tulevaisuudesta, lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista.

Lapsikerhojen todettiin toimivan aktiivisesti, ja varsinkin maahanmuuttajaperheitä osallistuu niihin innokkaasti. Haminan seurakunnassa on 32 prosenttia seurakuntalaisista muun kuin suomenkielisiä. Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat venäjänkieliset.

– Seurakunnan pitäisi järjestää nuorille viikon leirejä ja antaa nuorille erilaisia tehtäviä kirkossa, kuten kellonsoittoa, ehdotti diakoniapiirin vapaaehtoinen Ljubov Pekurinen.

Kirkkoherra Ville Kiiveri vastasi, että jokaisen seurakunnan ei tarvitse järjestää leiriä, sillä nuoret voivat osallistua hiippakunnan muiden seurakuntien leirikeskusten leireille. Hän kertoi, että haminalaisille nuorille on suunnitelmissa jatkokristinoppikoulu yhdessä Lahden ja Kotkan seurakunnan kanssa. Lahden kanssa olisi toiveissa järjestää venäjänkielinen perheleiri.

Haminan suomenkielisten nuorten aikuisten osallistumismahdollisuuksista oli huolestunut ikonimaalauspiirin vetäjä Ritva Koverola.

Viisastenkiveä ei nuorisokeskustelussa löytynyt, mutta siinä todettiin muuttotappioalueen tilanne.

Nuoret lähtevät armeijaan ja opiskelemaan muualle. Isä Ville kuitenkin huomautti, että kirkko alkaa kiinnostaa nuoria aikuisia siinä vaiheessa, kun he perustavat perheen, avioituvat, saavat lapsia ja tuovat näitä kasteelle.

Vaikutteet juontavat juurensa lapsuuden kirkossakäyntikokemuksiin.

– Olen erittäin iloinen, että vanhemmat tuovat lapsia palveluksiin, isä Ville sanoi.

Sotilaspappina pitkään toiminut pastori Jukka Jauhiainen puolestaan mietti, miten ortodoksisten varusmiesten uskonnonharjoitusta voisi edistää, kun armeijassa tieto tilaisuuksista kulkee heikosti eikä Puolustusvoimat järjestä kirkkoon kuljetuksia.

Arkkipiispa tarjosi ratkaisuksi varusmiesten omaa aktiivisuutta. Hän muisteli, miten hän aikanaan kokosi porukan ja vei sen sunnuntaiaamun liturgiaan.

Seurakuntauudistus etenee

Seurakunnan mahdollisesta yhdistämisestä Kotkan ja Lappeenrannan seurakuntiin kysyttiin pari kertaa.

– Juna etenee. Ei tule kovin isoja muutoksia, saatatte yllättyä. Saamme olla turvallisella mielellä, arkkipiispa sanoi.

Enempää hän ei halunnut kertoa Haminan seurakunnan tulevaisuudesta.

Arkkipiispa toi esille, että tuntee tarkoin piispainkokouksen, kirkollishallituksen ja -kokouksen näkemykset. Lisäksi hän sanoi, että monia asioita pitää vielä selvittää.

Koko Suomen ortodoksisen kirkon hallinnon uudistuksessa on kaavailtu suurempia seurakuntia ja hiippakuntien rajojen muutoksia, jotta seurakuntien toiminta olisi turvattua tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on tullut esille Haminan, Kotkan, Lappeenrannan ja Imatran yhdistäminen yhdeksi kaakkoiseksi seurakunnaksi.

– Kirkolliskokous marraskuussa asian päättää, arkkipiispa sanoi.

Kouvolan Pyhän Ristin kirkossa keskusteltiin osittain samoista asioista kuin Haminassakin, kuten seurakuntien hallinnon uudistuksesta ja myös diakoniatyöstä.

Tilaisuuden päätteeksi arkkipiispa totesi saaneensa eri tapaamisissa Haminan seurakunnan tilanteesta hyvän kuvan ja kiitti erityisesti isä Villeä asioiden hyvästä hoidosta.

Teksti ja kuva: Anne Kärkkäinen