Kilvoitus on pyrkimystä Jumalan yhteyteen

Suuren paaston toisena sunnuntaina muistellaan pyhää Gregorios Palamasta. Ennen valintaansa Tessalonikan arkkipiispaksi vuonna 1347 pyhä Gregorios kilvoitteli Athos-vuorella harjoittaen hesykasmia eli hiljaisuudessa tapahtuvaa rukousta. Hesykastit toistivat Jeesuksen rukousta “Herra, Jeesus Kristus, Jumalan poika, armahda minua syntistä”, kunnes saavuttivat tilan, jossa rukous oli aina heidän sydämessään.

Vaikka ihminen ei voi tulla osalliseksi Jumalan olemuksesta, hän voi pyhän Gregorioksen mukaan tulla osalliseksi Jumalan energioista. Niiden avulla Jumala ilmaisee itsensä ja kutsuu ihmistä kasvamaan yhteyteensä. Pyrkimyksenä on saavuttaa paratiisissa vallinnut olotila, välitön yhteys Jumalaan, mitä kutsutaan jumaloitumiseksi. Jumaloituminen on mahdollista saavuttaa kilvoittelun kautta. Se ei ole vain joillekin erityisen pyhille ihmisille annettu tavoite, vaan jokaisen ihmisen elämän päämäärä, jonka Jumala on antanut meille luodessaan ihmisen kuvakseen ja kaltaisuudekseen.

Kilvoituksen perimmäinen syy ei siis ole halu noudattaa kirkollisia sääntöjä, vaan rakkaus Jumalaa kohtaan ja toive saada tuntea hänet. Suuren paaston toinen sunnuntai kannustaa meitä rukouksen, paaston, jumalanpalvelusten, sakramenttien ja sisäisen hiljaisuuden harjoittamisen kautta Jumalan läsnäolon kokemisen tielle.

Kanttori Kirsi-Maria Hartikainen

Kuva: Miro Järnefelt

Teksti on julkaistu seurakunnan sivuilla ensimmäisen kerran vuonna 2018. 

Tarkista pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntain ja kolmannen paastoviikon jumalanpalvelukset jumalanpalveluskalenterista.