Päivän sana 
Päivän pyhät 
”Teidän Kaikkipyhyytenne!
Kunnianarvoisat piispat, arvoisat kutsuvieraat, isät, sisaret ja veljet.
Suomen ortodoksisen kirkon viettäessä autonomian 100-vuotisjuhlaa on seurakunnallamme ollut suuri ilo ja kunnia olla tapahtumapaikkojen keskiössä. Vaikka juhla järjestettiin arkkipiispan hiippakunnan pääpaikalla, on siitä muodostunut koko kirkkomme juhla, jossa osallistujia on ollut eri puolilta Suomea.
Meille kaikille, jotka olemme osallistuneet juhlallisuuksiin, on ollut suuri ilo, että teidän kaikkipyhyytenne on seurueineen tuonut siunauksensa meille. Se vahvistaa paikallista yhteisöä ortodoksisessa uskossa ja perinteessä osana isompaa kokonaisuutta – koko ekumeenista patriarkaattia.
Tässä yhteydessä haluan erityisesti mainita, että hiippakuntamme työssä on rakentunut erittäin hyvä yhteistyö seurakunnan ja hiippakunnan välille. Arkkipiispa Leo tukee työtämme erityisesti keskinäiseen luottamukseen ja avoimuuteen johdattaen, ja johtaen dialogia käyden. Hänen johdollaan, myös kirkkoherrojen yhteistyö on tiivistynyt. eilen katedraalissa ekumeenisen istuimen rovastin arvon saanut Timo Tynkkynen sekä Turun uusi kirkkoherra Ioannis Lampropoulos ovat antaneet minulle veljellistä tukea: yhteistyö näiden kollegoiden kanssa on erittäin merkityksellistä minulle henkilökohtaisesti, mutta uskon sen hyödyttävän myös koko hiippakuntaa seurakuntien hyvien käytäntöjen jakamisen kautta.
Tänään tälle illalliselle on kutsuttu myös kirkollisia yhteistyötahoja, niin orientaalisista kirkoista, katolisesta kirkosta kuin Suomen enemmistökirkosta eli luterilaisesta kirkosta. välimme ovat helpot ja mutkattomat.
Erityisesti haluan mainita myös ukrainaisten yhdistyksen edustajan Vassili Goutsoulin vieraittemme keskuudessa.
Mukana illallisella on myös seurakuntamme työntekijöitä, jota osallistuvat operatiiviseen johtamiseen – niin papistoa kuin maallikoitakin. Samoin on paikalla seurakunnassa pitkään vastuullista työtä tehneitä maallikoita, jotka paikallisyhteisöjen aktiiveina tai seurakunnan hallintoon osallistuvina ovat luoneet edellytyksiä seurakunnan toiminnalle.
Teidän kaikkpyhyytenne, otimme teidät vastaan tänne perinteisellä slaavilaisella tavalla. Seurakuntamme lahjana saatte mukaanne hopeisen suola-astian, joka on valmistettu Pietarissa 1800-luvulla. Silloin olimme osa Venäjän keisarikuntaa. Kyseisen vuosisadan loppupuolella virisi halu myös suomen kielen liturgiseen käyttöön. Hopealautanen on puolestaan valmistettu Suomessa toisen maailmansodan aikana, jolloin meidän ortodoksien turva oli olla osa ekumeenista patriarkaattia. Käspaikka puolestaan muistuttaa karjalaisesta perinteestä Kirkossamme.
Muistuttakoon lahjamme kirkkomme pitkästä historiasta täällä Pohjolassa. Historiastamme oppineena tukeudumme nyt ja tulevaisuudessa äitikirkkomme, Ekumeenisen patriarkaatin, suojelukseen.
Seurakunta kiittää Teidän kaikkipyhyyttänne vierailusta: opetuksenne, rukouksenne ja tapanne kohdata ihmiset vahvistaa sidettämme Teihin. Turvaudumme esirukouksiinne.”
Markku Salminen
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra ja Ekumeenisen istuimen rovasti
