Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden tapahtumat käynnistyvät kulttuuriteolla: 25.1. kello 18 toimitettavan ehtoopalveluksen päätteeksi kirkossa julkaistaan Pyhän Hermanin laulajien levy, joka rikastuttaa suomenkielistä kirkkolaulua serbialaisilla sävelmillä.
Nyt kuultaville saatava kokonaisuus yhdistää kaksi kanttori Stiina Hakosen erityistä ja pitkäaikaista mielenkiinnon kohdetta: serbialaisen kirkkolaulusävelmistön ja kirkkomusiikkityön lasten ja nuorten parissa.
Nämä linkittyivät yhteen jo vuonna 2004, kun serbialainen Iuventas-nuorisokuoro Novi Sadista osallistui Espoossa Pyhä Laulu – Sacred Song -tapahtumaan.
– Oman kokemukseni mukaan erityisesti lapsikuorolle sävellettyä kirkkomusiikkia on olemassa liian vähän. Mielestäni lapsille soveltuvaa materiaalia on tärkeää tuottaa ja löytää jatkossa myös lisää, sillä lasten ja nuorten äänet kuuluvat tärkeänä osana kirkon elämään. Emeritaprofessori Hilkka Seppälä on ilmaissut asian vielä terävämmin ja kirjoittaa, että lapset laulavat ylistyshymninsä ”enkelin suulla”, kertoo Hakonen.
Lapsia onkin kirkon traditiossa pidetty jopa esikuvallisina kirkkolaulajina. Seppälä muistuttaakin teoksessaan Idän kirkon pyhä laulu munkki Antikoksen ohjeesta laulajalle: ”Ole pahuudeton ja viaton niin kuin heprealaiset lapset, jotka menivät Herraa vastaan palmunlehvien kera lausuen: Hoosianna korkeuksissa! Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä!”
Yhteys serbialaiseen kirkkolauluun syntyi uudelleen syksyllä 2015, kun Hakonen löysi serbialaisen professori ja kanttori Nikola Resanovicin (1955–) kotisivuilta linkin, jonka alta löytyi hänen kokoamansa melodinen ja kiinnostava serbialainen kaksiääninen liturgia.
– Ilahduin, sillä näin heti liturgian sopivan omalle lapsikuorolleni. Otin heti yhteyttä Resanoviciin ja pyysin lupaa liturgian sovittamiseen suomeksi.
Lupa heltisi ja johti pitkäaikaiseen dialogiseen yhteistyöhön säveltäjän kanssa. Suomenkielinen sovitus valmistui lopulta vuonna 2019 osana Hakosen teologian maisterin opintoja. Pro gradu -tutkielmassaan Hakonen tarkasteli serbialaisten sävelmien melodiatyyppien formuloiden rakenteita ja ominaispiirteitä ja vertaili omaa sovitustaan Resanovicin liturgian kirkkoslaavinkieliseen ja englanninkieliseen sovitukseen.
Paperilta äänitteeksi ja nuoteiksi
Oli alusta asti selvää, että akateemisen opinnäytteen tavoitteena oli tuoda jotain uutta myös käytännön kirkkomusiikkityöhön. Uusi sovitus piti saada käyttöön, soimaan.
– Tämän nyt julkaistavan levyn tekeminen oli haaveissa alusta asti. On ollut suuri ilo taltioida nämä vetovoimaiset sävelmät muidenkin kuultavaksi ja omaksuttavaksi.
Levyllä liturgian laulaa Pyhän Hermanin laulajiksi nimetty, pääosin Hakosen luotsaaman lapsikuoron laulajista koottu ryhmä, jota on vahvistettu muutamalla Pyhän Hermanin kuoron aikuisella äänellä. Pappina levyllä on Pyhän Hermanin kuoron kautta yhtenä levyn tuottajista toiminut isä Petri Hakonen.
Seuraava vaihe on saada liturgian nuotit painetussa muodossa kaikkien halukkaiden saataville.
– Tähän on tarkoitus nyt etsiä rahoitusta. Isä Petri on tehnyt liturgiasta myös laajemman neliäänisen nuotinnoksen, jossa on mukana vaihtoehtoisiakin sävelmiä. Nämä olisi tarkoituksenmukaista julkaista yhtenä kokonaisuutena.
Nuottijulkaisusta olisi paljon iloa seurakunnissa, uskoo Hakonen.
– Olen kanttorin työssä huomannut, että meillä on laajemminkin tarvetta kaksiääniselle, helposti omaksuttavalle liturgiakokonaisuudelle. Tässä olisi nyt tarjolla yksi sekä lapsille että aikuisille sopiva vaihtoehto.
Levyn graafisesta suunnittelusta vastaa graafikko Teemu Hämäläinen.
Pyhän Hermanin laulajat: Serbialainen kaksiääninen liturgia
Julkaisutilaisuus Pyhän Herman Alaskalaisen kirkolla keskiviikkona 25.1. kello 18 alkavan ehtoopalveluksen jälkeen. Stiina ja Petri Hakonen esitelmöivät perinteisistä serbialaisista sävelmistä.
Pääkuva ylhäällä: Pyhän Hermanin laulajat
Teksti: Maria Hattunen | Kuva: Marina Gargi
Teksti julkaistu Aamun Koiton sivuilla.