Kuva: Helsingin ortodoksinen seurakunta

19.3.2021

Suuren paaston viidentenä sunnuntaina muistellaan 500-luvulla elänyttä pyhittäjä Maria Egyptiläistä. Hän toimi nuoruudessaan ilotyttönä ja eli nautintojen täyttämää elämää. Päädyttyään pyhiinvaeltajien mukana Jerusalemiin Maria koki kääntymyksen, jonka seurauksena hän eli loppuelämänsä erämaassa Jordanin toisella puolella.

Pyhittäjä-äiti Maria on todellinen katumuksen esikuva. Kun hän Jerusalemissa yritti mennä kunnioittamaan Herran ristiä, näkymätön voima esti häntä. Maria ei kuitenkaan luovuttanut, vaan tutkiskeli itseään ja ymmärsi, että hänen oma synnillinen elämänsä estää häntä pääsemästä kirkkoon. Katumus saa siis alkunsa halusta palata Jumalan yhteyteen sekä sen arvioinnista, mikä elämässämme estää tämän yhteyden. Maria ymmärsi, ettei hän voi jatkaa entisenlaista elämää. Hän koki mielenmuutoksen, jota todellinen katumus on. Marian katumus ei ollut tunteellista tai voimatonta pahojen tekojen surkuttelua, vaan aktiivista vaivannäköä sielun puhdistamiseksi synneistä.

Oman hengellisen tilansa tunnistamisen jälkeen Maria pääsi sisälle kirkkoon kunnioittamaan Herran ristiä. Lähtiessään pois Maria kuuli äänen, joka kehotti häntä menemään Jordanin toiselle puolen. Maria meni ensin Johannes Kastajan luostariin ja siirtyi sieltä kilvoittelemaan erämaahan. Marian mielenmuutos oli niin voimakas, että hän oli valmis seuraamaan saamaansa neuvoa, vaikka se tarkoitti, että hän joutui muuttamaan elämänsä täydellisesti. Näin hän on esikuva myös katumukseen liittyvässä kuuliaisuudessa.

Erämaassa alkoi Marian mielenmuutoksen todellinen koettelu. Seitsemäntoista vuoden ajan, yhtä kauan kuin Maria oli viettänyt huonoa elämää, synnilliset ajatukset kiusasivat häntä. Vaikka Maria oli tuntenut Jerusalemissa osakseen tulleen Jumalan armon, hän joutui jatkuvasti taistelemaan syntiä vastaan. Tässä on katumuksen ydin. Se ei ole vain papin edessä lausuttu synnintunnustus tai katujalle luettu synninpäästörukous, vaan päättäväistä taistelua niitä asioita vastaan, jotka erottavat meitä Jumalasta ja lähimmäisistämme.

Maria Egyptiläisen muisto opettaa, että katumus on jatkuvaa hengellistä uudistumista ja oman elämän arviointia. Se on lakkaamatonta pyrkimystä yhteyteen Jumalan kanssa.

Pyhittäjä-äiti Maria, rukoile Jumalaa meidän puolestamme!

Teksti: Kanttori Kirsi-Maria Susuna


Katso Maria Egyptiläisen sunnuntain ja muut paastonajan palvelukset jumalanpalveluskalenterista.

 

Kategoriat Kirkkovuosi