Mitä valtuusto tekee? – vastauksia yleisimpiin valtuuston tehtäviä koskeviin kysymyksiin

Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaalit toimitetaan 2.-16.11.2025. Tässä vastauksia yleisimpiin valtuustoa ja sen tehtäviä koskeviin kysymyksiin.

Mitä valtuusto tekee?

Seurakunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttää vaaleilla valittu seurakunnanvaltuusto. Sen tehtäviin kuuluvat esimerkiksi seurakunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistaminen, tilinpäätöksen hyväksyminen sekä tuloveroprosentista päättäminen. Valtuusto myös valitsee seurakunnan päätoimiset papit ja kanttorit sekä tekee päätökset suurista linjauksista.

Seurakunnanvaltuusto valitsee seurakunnalle oman toimikautensa ajaksi seurakunnanneuvoston. Seurakunnanneuvoston tehtävänä on edistää seurakunnan hengellistä elämää, vastata seurakunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä seurakunnanvaltuuston päätösten valmistelusta, laillisuuden valvonnasta ja täytäntöönpanosta. Seurakunnanneuvosto valvoo seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, jollei laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä.

Seurakunnanvaltuusto valitsee lisäksi jäsenet seurakunnan lakisääteisiin lautakuntiin – kiinteistölautakuntaan ja vaalilautakuntaan. Lisäksi seurakunnanvaltuusto valitsee seurakunnan tilintarkastajat, pyhäköiden isännöitsijät ja edustajat hiippakuntaneuvostoon. Hiippakuntaneuvoston tehtävänä on hiippakunnan piispan apuna suunnitella ja koordinoida hiippakunnan sekä sen seurakuntien (ja luostarien) hallintoa ja toimintaa.

Seurakunnanvaltuusto asettaa myös ehdokkaat kirkolliskokouksen maallikkojen edustajiksi sekä valitsijamiehet ja näiden varajäsenet. Äänioikeus maallikkojen edustajien vaalissa on näin seurakuntamme valtuuston valitsemilla valitsijamiehillä, jotka äänestävät suljetulla lippuäänestyksellä ja näin valitsevat maallikkojen edustajat kirkolliskokoukseen. Kirkolliskokous käyttää Suomen ortodoksisessa kirkossa ylintä päätösvaltaa. Näin valtuuston jäsenenä voi vaikuttaa laajemmin päätöksentekoon kirkossa.

 

Kuinka usein valtuusto kokoontuu?

Valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, käytännössä useammin.

Valtuustolla on vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta. Kevään kokous on tilinpäätöskokous ja syksyllä valtuusto kokoontuu käsittelemään talousarviota. Näiden lisäksi seurakunnanvaltuusto voi kokoontua ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Myös hiippakunnan piispalla on oikeus erityisestä syystä kutsua valtuusto koolle.

 

Ketkä ovat valtuuston jäseniä?

Valtuuston jäseniä ovat kirkkoherra ja neljäksi kalenterivuodeksi vaaleilla valitut jäsenet.

Seurakunnan kirkkoherranana on vuodesta 2009 lähtien toiminut Markku Salminen.

Jäsenten lukumäärä määräytyy seurakunnan jäsenmäärän mukaan. Helsingin seurakunnassa valtuustossa on 21 jäsentä.

Valtuuston jäseneksi eli valtuutetuksi voidaan valita henkilö, joka on yli 18-vuotias ortodoksisesta vakaumuksestaan tunnettu Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsen, joka ei ole vajaa-valtainen eikä seurakunnan päätoiminen työntekijä.

Seurakunnan valtuuston kokoonpano kerrotaan seurakunnan sivuilla. Valtuuston jäsenistä otetaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla myös yhteinen valokuva. Valtuuston päätöksistä kerrotaan valtuustosta kertovilla sivuilla. Valtuuston jsäenen tehtävä on julkinen ja valtuuston jäsenten nimet julkaistaan näin seurakunnan sivuilla.

 

Kuka toimii valtuuston puheenjohtajana?

Valtuusto valitsee itselleen keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Nyt valittavan valtuuston puheenjohtaja valitaan vuonna 2026 ensimmäisessä kokouksessa. Lisäksi valitaan yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa.

 

Kuka voi asettua ehdolle valtuustovaaleissa?

Ehdokkaaksi asettuvan tulee olla 18 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen. Kirkkolain mukaan seurakunnan luottamustoimiin on vaalikelpoinen ”ortodoksisesta kristillisestä vakaumuksesta tunnettu äänioikeutettu seurakunnan jäsen, joka ei ole vajaavaltainen”. Seurakuntien päätoimiset työntekijät eivät voi asettua ehdolle.

Jäsnet valitaan vaalialueittain suljetussa äänestyslippuvaalissa, jossa voivat äänestää kaikki vähintään 16-vuotiaat seurakunnan jäsenet.

Valtuuston jäsenet muodostuvat 7 eri vaalialueelta:

1. Vaalialue = Helsinki 9 (yhdeksän jäsentä)
2. Vaalialue = Vantaa 3 (kolme jäsentä)
3. Vaalialue = Espoo ja Kauniainen 3 (kolme jäsentä)
4. Vaalialue = Keski-ja Itä-Uusimaa 3 (kolme jäsentä), Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula
5. Vaalialue = Länsi-Uusimaa 1 (yks jäsen) (Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti)
6. Vaalialue = Päijät-Häme 1 (yksi jäsen) (Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki)
7. Vaalialue = Kanta-Häme 1 (yksi jäsen) (Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Somero, Tammela, Urjala, Ypäjä)

Lue lisää: Näin voi asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa

 

---

Seuraa vaalien kulkua nettisivujen seurakuntavaalit -osiossa.