Päivän sana 
Päivän pyhät 
Koverretut kurpitsat ovat halloween-juhlan symboleja. Mitä kovertaa kotinsa kurpitsaan vai olisiko se paras jättää koristeeksi sellaisenaan, moni saattaa miettiä. Kuva: iStock, natatravel. Teksti: Vlada Wahlstén
Suomen ortodoksisessa kirkossa vietetään 31. lokakuuta Karjalan valistajien juhlaa. Evankelisluterilaisessa kirkossa ja laajemmin Suomessa vietetään samaan aikaan pyhäinpäivää. Ja tänä vuonna samaan aikaan moni saattaa viettää Suomeen yhä näkyvämmin rantautunutta halloweenia.
Halloween-huumaa on jatkunut läpi lokakuun ja huipentuu nyt kuunvaihteessa. Kauppojen näyteikkunat mainostavat halloweenia ja kouluissa sekä päiväkodeissa järjestetään erilaisia halloween-juhlia tai naamiaisia.
Moni ortodoksi saattaa kokea ristiriitaa siinä, kuinka suhtautua halloweeniin. Voiko ortodoksi viettää halloweenia? Entä voiko Karjalan valistajien juhlapäivänä viettää pyhäinpäivää ja käydä muistamassa edesmenneitä rakkaitaan haudoilla?
Seurakunnan kasvatustyöntekijä Maura Ihatsu huomaa työssään, että aihe puhututtaa, saattaa aiheuttaa ristiriitoja ja mietityttää.
”Halloween ei ole ortodoksinen juhla. Seurakunnan toiminnassa on näin voinut viettää vapaata halloween-hulinoista.”
Ihatsu ei kuitenkaan lähtisi kieltämään halloweenin viettoa, vaan ennemminkin valistaisi ja kertoisi juhlan roomalaiskatolisista 700-luvulta saakka juontavista juurista ja siitä, kuinka kirkkomme suhtautuu kuolleisiin ja kuolemaan. Alun perin kyseessä on ollut juuri kaikkien pyhien ja kaikkien edesmenneiden muistopäivä.
Jokainen lauantai on kuin pieni pyhäinpäivä
Karjalan valistajien juhla on yhteiskuntamme kalenterin mukaan pyhäinpäivä. Silloin muistetaan kaikkia edesmenneitä ja käydään yleensä haudoilla.
”Ortodoksisessa kirkossa jokainen lauantai on vainajienmuistelupäivä eli kyllä Karjalan valistajien juhla on meillä näin myös päivä, jolloin muistamme edesmenneitä. Voimme siis huolettaa viettää myös pyhäinpäivää. Viettämällä Karjalan valistajien juhlaa haluamme muistaa pyhäinpäivänä erityisesti heitä, ketkä ovat tuoneet ortodoksisen uskon Suomeen. Karjalan valistajien juhla on siis kiitollisuuden juhla. Voimme olla kiitollisia uskostamme ja vapaudestamme uskoa.”
Karjalan valistajia tiedetään nimeltä noin 70. Suomessa heistä tunnetaan parhaiten Sergei ja Herman Valamolaiset, Arseni Konevitsalainen, Aleksanteri Syväriläinen ja Trifon Petsamolainen. Karjalan valistajilla on myös omat erilliset muistopäivänsä. Kaikkien Karjalan valistajien yhteistä juhlaa vietetään vuosittain lauantaina, joka osuu aikavälille 31.10.‒6.11.
Seurakunnan Hyvinkään ja Lohjan kirkoissa vietetään Karjalan valistajien juhlana temppelijuhlaa, sillä kirkot on pyhitetty Karjalan valistajille.
Tervetuloa mukaan viettämään Karjalan valistajien juhlaa ja myös muistamaan edesmenneitä!
Teksti julkaistu ensimmäisen kerran lokakuussa 2025 ja päivitetty sekä lyhennetty hieman ennen uudelleenjulkaisua vuoden 2026 lokakuussa.
