Pyöreä kirkko ympyräkaupungin ytimessä

Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko Haminan pyöreän raatihuoneentorin laidalla hehkuu syvän oranssina. Väriä on muissakin torin rakennuksissa: kadmiuminkeltainen raatihuone torin keskellä ja torin laidalla sininen Aladinin suvun uusrenessanssityylinen kaupunkipalatsi eli tuttavallisemmin Tanelinkulma sekä vaaleamman sininen Carl Ludvig Engelin suunnittelema uusklassista tyylisuuntaa edustava Johanneksen luterilainen kirkko.

Raatihuoneentorin rakennukset ja etenkin kirkot kertovat Haminan kansainvälisestä menneisyydestä. Johanneksen kirkko on saanut vaikutteita kreikkalaisesta temppelistä, ympyränmuotoisen ortodoksikirkon esikuvana on Rooman antiikin ajan temppeli ja sittemmin katolilaiseksi kirkoksi muutettu Pantheon.

Raatihuoneentori ei ole tori vaan yksisuuntainen kaksikaistainen katu. Hiljaiseen aikaan kun autoja ei ole näkyvissä, rakennukset vievät helposti aikamatkalle 1800-luvun Haminaan. Kun sulkee silmänsä, voi melkein kuulla kärrynpyörien lonksunnan ja hevosten kavioiden kopseen mukulakivikadulla.

Sisältä ristikirkko

Ikuisuutta symboloiva ympyrän muoto vaihtuu kirkkoon sisällä bysanttilaiseksi ristikirkoksi.

– Kirkon keskikupoli on avara, ehkä hiukan avarampi kuin bysanttilaisissa kirkoissa keskimäärin, mikä tuo kirkkoon hyvin valoa ja avaruutta, kertoo isä Jukka Jauhiainen.

Hän on tottunut esittelemään kirkkoa ja tuntee niin kirkon historian kuin nykypäivän.

Upea kirkkosali ikoneineen on sykähdyttävän kaunis. Ikoneita on yhteensä kuutisenkymmentä.  Tärkein ja yksi vanhimmista ikoneista on kirkon nimikkopyhiä Pietaria ja Paavalia kuvaava ikoni.

– Ikoni on peräisin Haminan ensimmäisestä, vuonna 1744 rakennetusta kirkosta, isä Jukka kertoo.

Ikoni liittyy Haminan historiaan.

– Sen kunniaksi Haminaan tuotiin myöhemmin pyhiä Pietaria ja Paavalia kuvaava ikoni, joka antoi nimen ensimmäiselle vuonna 1744 vihitylle kirkolle ja asetettiin sinne temppeli-ikoniksi.

Vuonna 1837 käyttöön vihitty pyhien Pietarin ja Paavalin kirkko on kolmas myös siviileille tarkoitettu ortodoksinen kirkko Haminassa. Ensimmäinen ja samanniminen kirkko vihittiin käyttöön joulupäivänä 1744 ja toinen kirkko Katariina II:n vierailun jälkeen 1785. 1700-luvun loppupuoliskolla Haminassa oli viisi kirkkoa, joista kolme oli ortodoksisia, kaksi näistä kuitenkin oli sotilaille tarkoitettuja niin sanottuja rykmenttikirkkoja.

– Keisarillinen historia liittyy myös tähän kolmanteen kirkkoon. Keisari Nikolai I vieraili Haminassa vuonna 1830 ja määräsi rakennettavaksi uuden, paloturvallisen kivikirkon, isä Jukka kertoo.

Vuonna 1785 valmistunut kirkko oli jäänyt nykyisen reserviupseerikoulun, silloisen kadettikoulun harjoituskentälle, ja kirkon ja kadettikoulun toiminnot häiritsivät toisiaan. Kirkko oli kärsinyt pahoja vaurioita tulipalossa ja oli huonossa kunnossa.

– Nykyisen kirkon paikalla oli aiemmin luterilainen pyhän Elisabethin kirkko, joka puukirkkona tuhoutui samassa tulipalossa, joka vaurioitti ortodoksikirkkoa.

Kirkon sisäkorkeus symboloi Kristuksen elinvuosia

Kirkkosali on mitoitettu 250 ihmiselle. Etenkin pääsiäisöinä kirkko on usein täynnä.

– Täyttä yksimielisyyttä Suomen toiseksi suurimmasta ortodoksikirkosta Uspenskin katedraalin jälkeen ei ole. Onko toiseksi suurin Kotkan, Kuopion tai Haminan kirkko? isä Jukka sanoo ja luettelee kirkon vaikuttavia mittoja.

Ristin sakarasta toiseen on mittaa 27 metriä. Kirkon ulkokorkeus on 34,5 metriä, ja sisätilan korkeus on ollut 33 metriä, mikä symboloi Kristuksen elinvuosia. Lattiaa on myöhemmin nostettu, ja nykyinen korkeus jää hieman alle 33 metrin.

– Osa kirkon ikoneista on venäläisten sotilaiden lahjoittamia. Vuonna 1809 Haminan rauhan vuonna todennäköisesti rauhansopimukseen liittyen Haminaan tuotiin Pyhän Nikolaoksen ikoni, joka oli vuonna 1785 vihityssä kirkossa talvikirkon kirkkosalissa temppeli-ikonina, isä Jukka kertoo.

Osa kirkon ikoneista on tullut kirkkoon vasta vuonna 1918. Venäläiset sotilaat toivat kasarmeissa temppeli-ikoneina olleita ikoneita turvaan kirkkoon lähtiessään Haminasta.

– Kirkko säilyi hyvin vuoden 1918 sodan aikana, joten ikonit olivat kirkossa hyvässä tallessa. Haminassa oli ollut vahva venäläinen väestö jo 1700-luvulta lähtien, ja venäläiset tulivat hyvin toimeen haminalaisten kanssa, mikä ehkä oli syynä siihen, ettei kirkkoon kajottu, vaikka muualla ortodoksikirkkoja sodan aikana ryöstettiin ja vahingoitettiin, isä Jukka sanoo.

Alkuperäiset seinämaalaukset

Kirkon on suunnitellut italialaistaustainen arkkitehti Visconti. Suunnittelijan etunimestä ei ole täyttä varmuutta, sillä asiasta on useampia lähteitä.

– Onko kirkko Louis’n vai hänen sukulaisensa Davide Viscontin käsialaa, ei tiedetä varmaksi, isä Jukka sanoo.

Kirkon todennäköisin suunnittelija on Davide Visconti, joka on suunnitellut myös Käkisalmen ortodoksisen kirkon ja Savonlinnan vuonna 1846 rakennetun Pikkukirkon.

Kirkon kupolin reunoilla katonrajassa on kuvattuna neljä apostolia symboleineen, Matteus ja enkeli, Markus ja leijona, Luukas ja härkä sekä Johannes ja kotka.

– Luukkaan vierelle on maalattu pieni Jumalanäidin ikoni muistuttamaan siitä, että Luukas oli ensimmäinen ikonimaalari, isä Jukka kertoo.

Kirkon seinämaalauksia pidetään alkuperäisinä. Kupolia kiertävät kirkkoslaavinkieliset Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumin 11 luvusta: ”Tulkaa minun tyköni kaikki työtä tekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon.”

Kirkon taivaansinisen kupolin keskellä on kuvattuna Pyhä Kolminaisuus: Jumala, Kristus ja Pyhä Henki kyyhkysen muodossa. Ristin sakaroihin on kuvattu Marian ilmestys, Jeesus pesemässä opetuslasten jalkoja kiirastorstaina, Jeesus rukoilemassa Getsemanessa ja alttarihuoneen sakaraan Kristus kaikkivaltias.

– Kirkon rakentamisen aikaan seinämaalauksilla ja ikoneilla oli suuri merkitys opetuksessa, sillä lukutaito oli hyvin harvinaista eikä painettuja tekstejä juuri ollut, isä Jukka muistuttaa.

Pyhä Johannes Kronstadtilaisen hihat

Yksi kirkon ikoneista, Pyhää Johannes Kronstadtilaista kuvaava ikoni liittyy erityisesti Haminan ja kirkon historiaan. Pyhä Johannes Kronstadtilainen vieraili Haminassa vuonna 1901 varakkaan kauppiassuvun Aladinin vieraana. Vierailun aikana Pyhä Johannes rukoili vakavasti sairaan lapsen puolesta, joka esirukouksen ansiosta parani, mikä oli lääkäreillekin iso ihme.

Pyhä Johannes on ikuistettuna Aladinin suvun keskellä valokuvaan, joka on Raatihuoneentorin toisella laidalla sijaitsevan Huovilan kahvilakonditorian seinällä.

– Ikonin alla lasin takana on Isä Johannes Kronstadtilaisen violetin jumalanpalveluspuvun päällyshihat, jotka unohtuivat Haminan kirkkoon hänen täällä pitämänsä jumalanpalveluksen jälkeen, ja ne ovat jäänet tänne ikään kuin pyhäinjäännökseksi, isä Jukka kertoo.

Johannes Kronstadtilaisen violetin jumalanpalveluspuvun päällyshihat unohtuivat Haminan kirkkoon. Kuva: Päivi Arvonen

Myös toinen kirkon ikoneista liittyy Haminassa vaikuttaneeseen Aladinin sukuun. Pyhä Johannes Kronstadtilaisen ikonin vieressä oleva arkkienkeli Mikaelin ikoni on lahja Aladinin suvulta.

– Ikoni lahjoitettiin aikanaan hopeahääpäivälahjaksi Konstantin Aladinille ja hänen vaimolleen Annalle vuonna 1881. Ikonin peri heidän tyttärensä Vera Jeffremov, joka lahjoitti ikonin kirkolle vähän ennen kuolemaansa vuonna 1965, isä Jukka kertoo.

Syynä lahjoitukselle kerrotaan olleen se, ettei Vera Jeffremov enää sokeuduttuaan kyennyt nauttimaan ikonista.

– Piispallisessa palveluksessa ikoni haettiin Tanelinkulmasta ja tuotiin ristisaatossa kirkkoon. Kirkonkellot soivat, ja kun niiden soitto lakkasi, Vera tiesi, että ikoni on saapunut kotiin ja asetettu paikalleen, jossa se on ollut siitä asti, Isä Jukka kertoo.

Konstantin Aladin tuli vuonna 1848 Haminaan 14-vuotiaana huutolaispoikana ja alkoi työskennellä kauppa-apulaisena. Muutama vuosikymmen myöhemmin hän oli kauppaneuvos ja Haminan rikkain mies, joka omisti kaksi kartanoa, kaksi kaupunkitaloa, kaksi sahaa, viinatehtaan ja oli lisäksi myös laivanvarustaja. Hän oli myös kirkon ja seurakuntalaisten tukija.

Kirkko kiehtoi jo lapsuudessa

Haminasta kotoisin oleva isä Jukka syntyi luterilaiseen ei-uskonnolliseen perheeseen. Lapsena hän luki iltarukouksen lähes salaa vanhemmiltaan.

–  Asuimme ihan kirkon lähellä, ja kuulin ehtookellot, seurasin ristisaattoja ja joskus pujahdin kirkon ovesta sisään katsomaan, kirkko kiehtoi valtavasti, isä Jukka muistelee.

Hän teki työuransa Puolustusvoimien palveluksessa ja jäätyään eläkkeelle vuonna 2000 hän saapui jälleen Haminan kirkkoon ja jäi ovelle seisomaan.

– Pian minua pyydettiin ponomariksi, ja isä Leo suositteli opiskelua Valamossa ja Joensuun avoimessa yliopistossa. Vuonna 2008 minut vihittiin diakoniksi, ja metropoliitta Ambrosius vihki minut papiksi huhtikuussa 2012.

Aktiivipalveluksessa pappina isä Jukka oli vuoden 2020 loppuun ja tekee nykyään tarvittaessa papin töitä.

–  Ortodoksisessa kirkossa tunsin alusta asti tulleeni kotiin ja tuntui, että sain uuden perheen.

Isä Jukka Jauhiainen tuntee Haminan kirkon historian ja nykypäivän. Kuva: Päivi Arvonen

Teksti: Päivi Arvonen

Artikkeli on julkaistu Ortodoksiviestissä 4/21.