Arkkipiispa Elia kruunasi Lucia-neidon – tänä vuonna kruunun eli marttyyrin voitonseppeleen sai kannettavakseen Venny Ekros Hangosta

Kirkkomme muistaa pyhää Lucia Syrakusalaista 13. joulukuuta.

Lucian pääjuhlaa, ruotsinkielisen Heliga Lucias Gemenskap -yhdistyksen nimikkojuhlaa, vietettiin perinteiseen tapaan juhlan aattona 12.12. Kotikirkossa Helsingissä.

Tänä vuonna Lucian kruunun eli marttyyrin voitonseppeleen sai kannettavakseen ruotsinkielinen seurakuntamme nuori Hangosta, Venny Ekros.

Pastori Pär Silénin toimittaman ehtoopalveluksen päätteeksi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia pujotti VennyEkrosin kaulaan pyhän Lucian korun ja asetti päähän pyhän Lucian kruunun eli marttyyrin voittoseppeleen. Venny sai myös kannettavakseen ristisaatossa pyhän Lucia ikonin. Lucia-neito kulki ristisaatossa lampukan ja ristin jälkeen. Ristisaatto kulki Unioninkadun sisäpihan kautta Liisankadun kulmalta takaisin Kotikirkkoon.

Lopuksi Venny Ekros luki kirkossa pyhän Lucian elämänkerran.

Kotikirkko oli Lucian juhlana ääriään myöten täynnä. Paikalla oli myös paljon nuoria. Venny Ekros on käynyt kristinoppikoulun tänä vuonna, ja paikalle oli tullut hänen kristinoppileirikavereitaan sekä kristinoppileirin pappi rovasti Heikki Huttunen.

Venny Ekros oli silminnähden liikuttunut Lucia-kruunusta.

”Olen unelmoinut lapsesta saakka siitä, että saisin olla Lucia-neito. Olen innoissani, onnellinen, kiitollinen”, kuvasi Venny Ekros.

Jumalanpalveluksen jälkeen Lucia-kulkue kulki vielä ruotsinkielisen yhteisön juhlaan ja tämän jälkeen vielä samaan aikaan vietettävään Suomen Ekumeenisen Neuvoston juhlaan.

Ruotsinkielinen yhteisö muisti tämän vuoden Lucia-neitoa lahjalla. Marie-Louise Litonius ojensi Heliga Lucias Gemenskapin puolesta Venny Ekrosille Pyhän Lucian ikonin. ”Olkoon se aina muistona tästä päivästä ja kutsusta olla Valona maailmassa”, sanoi Litonius.

 

 

 

 

Pyhän Lucian päivänä muistamme 300-luvulla Italiassa elänyttä neitsytmarttyyria

Pyhä neitsytmarttyyri Lucia (lat. Sancta Lucia) syntyi Syrakusassa Sisiliassa vuonna 283 ja kuoli vuonna 304 keisari Diocletianuksen hallitessa (284-305).

Lucia sai hengellisen herätyksen, kun hänen äitinsä Eutychia parantui sairaudesta Pyhän Agathan pyhäinjäännösten äärellä. Tytär Lucia näki tuolloin näyn, jonka johdosta hän kääntyi kristinuskoon ja vannoi salaisesti seuraavansa neitsyenä Pyhää Agathaa.

Näin päätettyään Lucia purki kihlauksensa ylhäisen nuorukaisen kanssa, sai myötäjäisosuutensa ja jakoi sen köyhille.

Katkeroitunut kosija kuitenkin ilmiantoi Lucian Syrakusan maaherralle. Kun Lucia vietiin oikeuteen, hänen kerrotaan sanoneen:

”Minulla ei ole muuta uhrattavaa kuin uhrata itseni elävänä uhrina kaikkivaltiaalle Jumalalle. Sinä kidutat miellyttääksesi keisaria, mutta sinun ansiostasi me saamme ikuisen ilon.”

Kun Lucia ei taipunut, maaherra lähetytti hänet bordelliin häväistäväksi.

Kerrotaan, että tuolloin Pyhä Henki täytti Lucian, joka muuttui niin painavaksi, että häntä oli mahdoton siirtää. Lucia pysyi paikoillaan, vaikka hänen liikuttamistaan yritettiin vetohärkienkin avulla.

Sitten kertomuksen mukaan Lucia yritettiin polttaa roviolla, mitä ennen hänet valeltiin palavalla piellä ja kiehuvalla öljyllä. Tuli ei pystynyt vahingoittamaan Pyhän Hengen täyttämää Luciaa. Lopulta sotilaat katkaisivat hänen päänsä miekalla.

Pyhän Lucian nimi on johdettu latinan sanasta valo (lux), joka useissa Luciasta kertovissa legendoissa yhdistetään hänen silmiinsä ja niiden puhtaaseen kirkkauteen. Erään kertomuksen mukaan Lucia torjui hänen silmiinsä ihastuneen ahdistelijansa repimällä silmät päästään ja antamalla ne tälle.

Pyhän neitsytmarttyyri Lucia Syrakusalaisen muistopäivää 13. joulukuuta alettiin viettää pian hänen kuolemansa jälkeen – ensin hänen kotiseudullaan ja myöhemmin Roomassa, Napolissa ja ympäri kristillistä maailmaa.

Lähteitä: Suomen ortodoksinen kirkko, Synaksarion: pyhien elämäkertoja

 

Korjattu 12.12. kello 23: Korjattu ristisaatossa ristiä kantaneen nuoren nimeä. Ristiä kantoi Senni Ekros, eikä Sofie Smeds, kuten uutisessa aiemmin virhellisesti luki.