Anu Patrikainen

Olen asunut pieniä pätkiä lukuunottamatta seurakunnan alueella jo vuodesta 1998, nyt jo parikymmentä vuotta Keravalla puolisoni ja vielä kotona asuvan lapseni kanssa.

Kirkossa käyn pääosin Järvenpään kauniissa pyhätössä, mutta myös Ilomantsin ja sittemmin Turun kirkot ovat tulleet tutuiksi. Yhteys karjalaisiin juuriin on tullut iän myötä tärkeämmäksi. Olen päässyt vierailemaan myös isoisäni ‘rippikirkossa’ Suistamolla.

Päivätöikseni työskentelen Jätehuoltoyhdistyksen toiminnanjohtajana. Toistaiseksi olen valinnut olla olematta aktiivinen somekeskusteluissa.

Miksi olet asettunut ehdokkaaksi Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaaleissa?

Minua on pyydetty ehdokkaaksi useita kertoja aiemmin, tänä syksynä koin, että aika olisi oikea. Valtuuston jäsenet kantavat vastuuta seurakunnan toiminnasta ja haluan olla tässä mukana omalla panoksellan

Mitä osaamista haluat tuoda valtuustotyöskentely

Minulla on pitkä kokemus päätöksenteosta ja johtamisesta järjestö- sekä kuntapolitiikassa. Olen myös ollut jossain määrin aktiivinen seurakuntalainen toimimalla perhekerhon ohjaajana sekä viestintätoimikunnan jäsenenä. Uskon voivani tuoda valtuuston työskentelyyn tavallisen seurakunnan jäsenen näkökulmaa. Minulla on kokemusta myös uskontodialogista kristittyjen (katolisten ja evankelisluterilaisten) ja muslimien ryhmässä, mistä ei liene haittaa.

Mikä osa-alue seurakunnan toiminnasta kiinnostaa sinua erityisesti?

Jumalanpalvelukset ovat olleet tärkeitä aina. Olen huomannut, että iän myötä kiinnostuksen kohteet muuten vaihtuvat – perhekerhoista nuorten toimintaan ja edelleen tapahtumiin. Myös mahdollisuus osallistua on vaihdellut elämäntilanteen myötä. Onneksi Kirkkoon on aina tervetullut omana epätäydellisenä itsenään.

TALOUS JA HALLINTO

Seurakunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttää vaaleilla valittu seurakunnanvaltuusto. Sen tehtäviin kuulu muun muassa hengellisen elämän edistäminen, seurakunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistaminen, tilinpäätöksen hyväksyminen sekä tuloveroprosentista päättäminen. Valtuusto myös valitsee seurakunnan vakituiset papit ja kanttorit sekä tekee päätökset suurista linjauksista. (Lue tarkemmin: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/174#chp_6)

Miten varmistaisit seurakunnan talouden kestävyyden tulevina vuosina?

Aika iso kysymys yksittäiselle ehdokkaalle! Kestävä kasvu lähtee vakaasta taloudesta, on siis paitsi elettävä suu säkkiä myöten, pyrittävä vahvistamaan tulonlähteitä. Kirkon jäsenmäärä on tässä tärkeässä roolissa.

Valtuusto käyttää seurakunnassa budjettivaltaa. Seurakunnan tulevaisuuden talousnäkymät näyttävät tämänhetkisten tietojen varassa kireältä. Mistä olisit valmiina leikkaamaan seurakunnan budjetissa? Entä missä asioissa ei mielestäsi voi säästää seurakunnassa?

Kirkon tehtävä on julistaa ilosanomaa Kristuksesta.  Näen palvelukset seurakunnan tehtävistä kaikkein tärkeimmällä sijalla.

Näen myös tärkeäksi, että seurakunnan työntekijöillä on tehtäviensä hoitamiseen riittävät resurssit. Hyvinvoivat työntekijät yhdessä motivoituneiden vapaaehtoisten kanssa ovat dynamo, joka pyörittää koko seurakuntaa.

Yksittäisenä valtuutettuna pyrkisin omalta osaltani varmistamaan sen, että priorisiointi (eli leikkaustarpeen määrittely) tehdään hyvissä ajoin ja pyrkien luomaan yhteinen tahtotila. Yksittäiset ‘suosikit’ ja ‘ei-niin tärkeät’ vievät helposti sivuraiteelle kokonaisuudesta.

Valtuuston pöydälle on jätetty seurakunnan Helsingin sijoituskiinteistöjen (Liisankatu 29-Unioninkatu 39 sekä Mannerheimintie 8) tulevaisuudesta päättäminen. Kiinteistöihin on kertynyt mittava korjausvelka. Mikä on näkemyksesi sijoituskiinteistöjen tulevaisuuden osalta?

En tunne asiaa tarpeeksi voidakseni linjata asiaa ko. kiinteistöjen kohdalta. Yleisesti ottaen kiinteistöihin sijoitetaan pitkäjänteisesti, jolloin korjausvelan korjaaminen ajoittuu pitkälle ajanjaksolle. Seurakunnan toimitilat (Liisankatu 29/Unioninkatu 39) ovat itselle tutut ja rakkaat pitkältä ajalta. Oma poikani on kastettu Kotikirkossa.

Mikäli tilojen säilyttäminen on kuitenkin selkeästi kalliimpaa kuin uusiin, maantieteellisesti laajalla alueella toimivaa seurakuntaa mahdollisesti paremmin palveleviin tiloihin siirtyminen, olen valmis harkitsemaan sitä. Seinien tehtävä on tukea toimintaa, ei toiminnan seiniä.

HENGELLINEN ELÄMÄ JA YHTEISÖLLISYYS

Hengellisen elämän edistäminen on kirkkolaissa valtuuston tehtävien luettelossa ensimmäisenä. Miten edistäisit seurakunnan hengellistä elämää ja osallistumista jumalanpalveluksiin? Miten hengellisen elämän edistämisen leimaisi työskentelyäsi?

Tämä on varmastikin kyselyn vaikein kysymys, sillä en hahmota omia toimintamahdollisuuksiani mahdollisena valtuutettuna kovin suurina. Kaikki seurakunnan jäsenet toimivat tavallaan omassa elämässään Kirkon lähettiläinä. Uskon yhteisen rukouksen kantavan.

Miten seurakunta voisi tavoittaa nuoria ja uusia jäseniä?

Ollaan siellä, missä nuoret ja toivotetaan heidät tervetulleiksi Kirkkoon ja toimintaan juuri sellaisina kuin he ovat. Toinen lapsistani on nuori aikuinen ja toinen teini-iässä. Olen huomannut molempien kokevan yhteisöllisyyttä Kirkkoon aktiivisten nuorille suunnattujen somekanavien kautta. Erityismaininta ONL:n installe, jota välillä itsekin käyn vilkaisemassa.

Mitä olen itse asiaa seurannut, uudet jäsenet näyttävät löytävän Kirkkoon Pyhän Hengen johdattamina mitä moninaisempia polkuja. Pidetään ovat avoimina kaikille uusille tulijoille ja ollaan valmiita käymään keskustelua myös vaikeista aiheista rakkaudella ja kunnioituksella.

Sota Ukrainassa on jatkunut jo yli kolme vuotta. Miten tärkeänä pidät Ukraina-tuen pitämistä esillä seurakunnan päätöksenteossa ja tulevaisuuden linjauksissa?

Olen ilolla pannut merkille kirkkokuntamme johdon eli arkkipiispa emeritus Leon sekä hänen jälkeensä arkkipiispa Elian vankkumattoman tuen Ukrainalle. Tälle linjalle on hyvä ja kanonisesti selkeä rakentaa seurakuntien linjaukset.

VALTUUSTOTYÖSKENTELY JA TULEVAISUUDEN VISIO

Minkälaisena näet valtuuston roolin suhteessa seurakunnanneuvostoon ja hiippakunnan piispaan?

Valtuuston ja seurakuntaneuvoston rooli vertautunee aika lailla suoraan kunnallisesta päätöksenteosta tuttuun valtuuston ja kunnanhallituksen johtamisjärjestykseen. Hallitus valmistelee ja esittää, valtuusto on ylin päätöksentekijä.

Piispa johtaa hiippakuntaa, johon oma seurakuntamme kuuluu. Piispa vahvistaa seurakunnan valtuuston puheenjohtajan vaalin. Piispa myös huolehtii ehdokasasettelusta seurakunnan virkoihin. Myönnän, etten tunne aihetta syvällisesti. Tässä voisi olla paikka seurakunnan viestinnälle – miten olisi rooleja selkeyttävä verkkoartikkeli aiheesta?

Mitä pidät valtuuston tärkeimpänä tehtävänä tällä koittavalla valtuustokaudella? Mikä on tärkein asia, jonka haluaisit saavuttaa valtuustokauden aikana?

Varmasti talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet ja yhteisen tahtotilan luominen.

Vahvalla kokemuksella kunnallisesta päätöksenteosta – yksittäinen valtuutettu harvoin saa aikaan mitään, koska päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. En siis aseta itselleni yksittäisiä tavoitteita.

Mitä vielä haluaisit tuoda ilmi ja sanoa seurakuntalaisille?

Käykää paitsi uurnilla, myös kirkossa, kirkkokahveja unohtamatta :)!

 

Kuva: Susanna Kekkonen