Viskiä pyhitetystä vedestä

Valamon luostarin tislaamossa on kirkas valaistus ja tusinan verran terästankkeja. Terästankkien keskeltä erottuu kuparinen tislauspannu, jonka suipponeva kupolimuoto tuo mieleen kirkon sipulikupolin.

Pullotus hoidetaan muualla, mutta esillä oleva viskipullo huokuu rauhallista ja kunnioitusta herättävää luostaritunnelmaa. Pullo tuo mieleen entisajan lääkepullot ja musta etiketti munkin kaavun. Etiketissä ylinnä kimmeltää kullanhohtoisena kirkon kupoli ja risti.

Tislaamo tuntuu henkivän samaa rauhaa kuin koko luostarin alue.

– Valamon luostarin viski on maailmanluokan harvinaisuus, sanoo tislaamon tuotantopäällikkö Asko Ryynänen.

Tislaamomestari, ”master distiller” -titteliä hän ei halua käyttää ennen kuin on saanut valmiiksi Edinburghin yliopiston kemian maisterin panimo- ja tislaamokemian opintonsa.

Valamon tislaamon viskin ainutlaatuisuus muodostuu useista osatekijöistä.

– Valmistamme viskin pyhitetystä vedestä pyhitetyissä valmistustiloissa. Valamon luostari on maailman ainoa paikka, missä viskiä kypsyy myös entisissä ehtoollisviinitynnyreissä, Ryynänen kertoo.

Valamon luostari on maailman ainoa luostari, joka tuottaa viskiä isompia määriä. Viime vuonna skotlantilainen Lindores Abbeyn luostari aloitti valmistamansa viskin myynnin.

– Viskimme raaka-aineista ohra tulee luostarin lähialueilta. Suomalaisen yöttömän kesäyön kypsyttämä puhdas ainutlaatuinen ohra on kysyttyä nykyään myös viskin emämaassa Skotlannissa, Ryynänen kertoo.

Ryynänen vetää Valamon opiston viskikursseja, joilla tutustutaan niin viskien maailmaan yleisemmin kuin erityisemmin Valamon viskeihin runsaan tiedon ja makumaistiaisten kautta.

Viskikursseja järjestetään yleensä kahdesti vuodessa. Lisäksi Valamon viinien ja tisleiden ekspertti Isä Andreas vetää lähinnä kesäisin matkailijoille viini- ja viskikierroksia, joihin voidaan yhdistää myös tuotteiden maistelua.

Tisleillä ja luostarilla pitkä yhteinen historia

Valamon luostarissa on totuttu siihen, että joku saattaa suurestikin hämmästellä, miten ihmeessä alkoholi ja luostari sopivat lainkaan yhteen.

– Viskikursseilla tämä teema nousee säännöllisesti esiin ja keskustelemme siitä, Ryynänen kertoo.

– Alkoholi on ilon ja juhlan juoma. Sitä nautitaan ilon, ei rähinän vuoksi. Tuotteissamme on mukana luostarin hiljaisuus ja sen maistaa. Luostari käsitteenä on asia, joka saa ihmiset ajattelemaan, sanoo Isä Andreas.

Hän on ollut luostarin tuottamien alkoholijuomien kantavana voimana jo viininvalmistuksen aloittamisesta vuodesta 1996 lähtien, ja on aktiivisesti mukana kehittämässä ja markkinoimassa tisleitä.

Isä Andreas muistuttaa luostareiden ja tisleiden pitkästä historiasta. Munkit toivat tislaustaidon arabeilta Eurooppaan 1000-luvulla. Luostarilaitoksella oli vuoden 1504 uskonpuhdistukseen asti yksinoikeus valmistaa tislattua alkoholia.

Tislattua alkoholia käytettiin paitsi nautintoaineena, myös suuren alkoholipitoisuutensa vuoksi haavoja ja ruhjeita puhdistavana ja siten henkiä pelastaneena aineena. Tisleitä kutsuttiinkin ”aqua vitae”, elämän vedeksi.

Viskin tie nykymuotoon juontanee juurensa Irlannista, jossa munkit alkoivat tuottaa tisleitä oluesta ja myöhemmin kypsyttää tislettä tammitynnyreissä. Viskin nimen arvellaan tulevan tästä olutpohjaisesta ”elämän vedestä”, jota kelttiläisellä gaelin kielellä kutsuttiin ”usguebauch”.

Viskinvalmistus ei ole hätäisen hommaa

Viskin valmistus Valamon luostarissa alkoi vuonna 2015. Jo sitä ennen oli tehty paljon pohjatyötä ja suoritettu koetislauksia. Valamon Viinitila ja Tislaamo Oy:sta 51 prosenttia on luostarin omistuksessa ja loput yksittäisten osakkaiden omistuksessa.

– Työni vuoksi pääsin 2000-luvun alussa kiertämään Pohjois-Irlannissa ja tutustuin viskialueisiin. Sieltä jäi haave, että olisi joskus kiva tehdä viskiä, kertoo Samuli Taponen, Valamon Viinitila ja Tislaamo Oy:n perustaja-osakas.

Hän kävi tutustumassa Valamon viinitilan toimintaan ja näki kauniin kuparipannun.

– Mietin, että sillä voisi tehdä muutakin kuin viiniä, esimerkiksi viskiä.

Lukuisien veljestön kanssa käytyjen keskustelujen ja suunnittelupalaverien ja rahoituksen hankinnan jälkeen oltiin vuonna 2015 tilanteessa, että ensimmäiset koetislausviskierät olivat jo kypsymässä.

Viskin pitää kypsyä vähintään kolme, mielellään viisi vuotta, jotta sitä voidaan kutsua viskiksi.

– Viskin valmistus ei ole hätäisen miehen hommaa. Isä Andreas sanookin osuvasti, että luostarin kvartaali eli ole neljännesvuosi vaan neljännesvuosisata, Taponen toteaa.

Asko Ryynänen tuli mukaan kuvioon Taposen pyynnöstä; miehet ovat lapsuudennaapureita.

– Viskimme ovat single malt -viskejä, mallasviskejä, eli ne sekoitetaan vain meidän tislaamomme tisleistä. Suurin osa tuotannosta on turvesavustetusta maltaasta tehtyjä, pienempi osa savustamattomasta maltaasta, Asko Ryynänen kertoo.

Valamon viskin yhtenä erikoisuutena on mahdollisuus kypsyttää viskiä tammitynnyreissä, joissa aiemmin on kypsynyt ehtoollisviiniä. Ehtoollisviininä käytetty makea, rypälepohjainen rubiininpunainen viini kypsyy tammitynnyreissä pitkään. Kypsymisen aikana viiniä imeytyy puun syihin, ja tynnyri saa tummanpunaisen värin.

– Nektarimaisen makea kirkkoviini antaa viskille marjojen, suklaan, kahvin ja eksoottisten hedelmien aromeja, Ryynänen kuvailee.

Valamon viinitila valmistaa vuosittain noin 9000 litraa kirkkoviiniä, joka kypsyy 240 litran tammitynnyreissä. Viskin kypsytykseen on siis tarjolla parisen kymmentä kirkkoviinin kypsytystynnyriä vuosittain. Suurin osa Valamon viskistä kypsyykin bourbontynnyreissä.

– Single malt -viskiä voi kypsyttää vain tammitynnyreissä, mutta sitä ei ole rajattu, mitä tynnyreissä on aiemmin kypsynyt. Olisi mielenkiintoista kokeilla myös esimerkiksi olut-, rommi-, ja jälkiruokaviinitynnyreitä,  Ryynänen toteaa.

 Viskikurssilla ei tarvita pohjatietoja

Valamon opisto on järjestänyt viskikursseja jo vuodesta 2015 lähtien. Kursseja vetää tislaamon tuotantopäällikkö Asko Ryynänen. Lisäksi hän opettaa tislausta Hämeen ammatti-instituutissa.

– Viskikurssille voi tulla kuka tahansa yli 18-vuotias viskistä kiinnostunut. Kurssiemme ikähaitari on 18-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin. Noin 70 prosenttia osallistujista on miehiä ja monesti pariskunta osallistuu yhdessä kurssille, Ryynänen kertoo.

Pohjatietoja viskistä ei tarvita. Kurssilla tutustutaan viskin historiaan, eri viskilaatuihin ja viskin valmistukseen ja tietenkin Valamon viskeihin.

– Kurssi on suunnattu keltanokille, mutta kursseilla on usein myös ravintolatyöntekijöitä ja omasta tislaamosta haaveilevia, Ryynänen kertoo.

Kurssi on kolmipäiväinen, useimmiten perjantaista sunnuntaihin. Kurssiin kuuluu luonnollisestikin myös viskin maistelua.

– Emme pakota juomaan viskiä, mutta jos viskistä haluaa koko makupaletin, viski pitää niellä, koska kitalaella on karvauden maistava reseptori, Ryynänen sanoo

Mikä sitten on oikea tapa juoda viskiä?

– Skotlannissa sain vastauksen, että oikea tapa on se, mistä itse pitää. Suosittelen maistamaan viskiä ensin sellaisenaan, sitten voi lisätä jääpalan tai hiukan vettä. Minulle viskin suosikkilämpötila on kädenlämpöisyys, Ryynänen kertoo.

Ryynänen on työskennellyt alkoholin parissa koko työikänsä. Ensin lukiolaisena Alkossa myyjänä, sittemmin muun muassa baarimestarina, ravintolapäällikkönä sekä alkoholin valmistuspuolella. Hänellä on myös restonomin tutkinto ja tilaviiniyrittäjän erikoisammattitutkinto.

– Jos nuorena opiskelijana joku olisi sanonut, että teen tisleitä luostarissa, olisin nauranut, mutta toisaalta kaikki opiskelu- ja työpaikkani ovat ohjanneet minua kohti työtäni luostarissa.

Ryynänen on viskin valmistuksen lisäksi saanut olla mukana kehittämässä muitakin tisleitä kuten Black Tea giniä, Minttu-snapsia ja viimeisimpänä absinttia. Nämä kaikki tisleet ovat huhtikuun alusta lähtien saatavilla Alkon valikoimista.

Mustat etiketit ovat saaneet inspiraationsa munkkien kaavuista, ja metallifolioinnit koristeellisista ikoneista ja yksityiskohdista.

Etikettien kertomaa

Valamon tisleiden kuten viinien etiketit henkivät luostaritunnelmaa. Etikettien kuvituksen aiheet on etsitty Valamon luostarista, ikoneista ja luostaria ympäröivästä luonnosta.

Tisleiden ja viinien pulloja ja etikettejä on verrattu Valamon luostarikirkkoon, joka on ulkopuolelta kauniin yksinkertainen ja sisäpuolelta upean koristeellinen. Etiketit näyttävät riisutuilta, mutta ovat lähemmin tarkasteltuina koristeellisia.

– Läpivärjätyt mustat etiketit ovat saaneet inspiraationsa munkkien kaavuista, ja metallifolioinnit koristeellisista ikoneista ja yksityiskohdista. Materiaaleissa pyritään maanläheisyyteen ja rauhallisuuteen, juuri kuten Valamo ja sen ympäristökin on, kertoo markkinointi- ja suunnittelutoimisto Luova Työmaan graafinen suunnittelija Emil Peltonen.

Etikettien suunnittelusta, toteutuksesta ja viimeistellystä ilmeestä on vastannut Luova Työmaa, joka hyödynsi suunnittelussa kuvittaja Janne Pitkäsen aiempaa suunnittelutyötä.

Teksti ja kuvat: Päivi Arvonen

Artikkeli on julkaistu Ortodoksiviestissä 3/21.