Päivän sana 
Päivän pyhät 
Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa toimitetaan kirkkoherran vaali 25.-31.10.2026. Kyseessä on verrattain harvoin toimitettava vaali. Edellisen kerran seurakuntalaiset pääsivät valitsemaan kirkkoherran 18 vuotta sitten vuonna 2008.
Vaalin edellä kirkkoherran toimeen ehdolla olevat rovasti Teo Merras ja rovasti Petri Korhonen esitellään ja heitä haastatellaan. Seurakuntalaisia pyydettiin lähettämään kysymyksiä ehdokkaille heidän esittelyään ja haastatteluaan varten. Kysymyksien joukossa saapui myös useita pyyntöjä, että kirkkoherran tehtävä esiteltäisiin perusteellisesti. ”Mitä kaikkea kuuluu ja mikä taas ei kuulu kirkkoherran vastuulle? Pitäähän sitä seurakuntalaisen tietää, mistä äänestää ja pystyä näin suhteuttamaan niitä kirkkoherran tehtävään ehdolla olevien vastauksia suhteessa tehtävänkuvaan”, kirjoitti yksi seurakuntalainen palautteessaan. Toisaalta seurakuntalaisten lähettämissä kysymyksistä osa saattoi ennemminkin koskea piispan tehtäviä tai yksittäisen aluepapin tehtäviä.
Tässä kirkkoherran tehtävän kuvaus sekä vastaus muutamaan yleisimpään tehtävää koskevaan kysymykseen.
Seurakunnan esimies
Kirkkoherran toimii seurakunnan esimiehenä (OrtL 61§). Kirkkoherra johtaa seurakuntaa ja toimii kaikkien seurakunnan eri toiminta-alueiden ja työalojen esihenkilöiden esimiehenä tai suorana esihenkilönä. Käytännössä kirkkoherra vastaa niin seurakuntatyöstä, diakoniasta, kasvatuksesta kuin viestinnästäkin.
Laki ortodoksisesta kirkosta määrittelee kirkkoherran tehtävät ytimekkäästi aloittaen seurakuntatyöstä:
“Kirkkoherra vastaa siitä, että pyhät toimitukset toimitetaan kirkon perinteen, kirkkojärjestyksen ja muiden kirkollisten sääntöjen mukaan. Kirkkoherran on huolehdittava seurakuntansa uskonnollisesta kasvattamisesta ja seurakuntansa jäsenten sielunhoidosta.
Kirkkoherra johtaa seurakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa tämän lain, kirkkojärjestyksen ja seurakunnan toimielinten päätösten mukaan.” (OrtL 61 §.)
Kirkkoherra johtaa myös esimiestyön kehittämistä. Esihenkilönä toimiminen Suomen suurimmassa ortodoksisessa seurakunnassa on varsin työteliäs ja vaativa tehtävä. Yli 22 000 jäsenen seurakunnassa on yli 60 työntekijää. Helsingin seurakunta muodostaa moniammatillisen ja monikulttuurisen työyhteisön. Hengellisen johtamisen lisäksi kirkkoherralta vaaditaan näin johtamis-, henkilöstöhallinto- ja talousosaamista.
Kirkkoherra toimii operatiivisena johtajana työnantajakysymyksissä voimassa olevan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantajalla pääsääntöisesti tarkoitetaankin juuri seurakunnan kirkkoherraa (Tes 22.4.2020 § 3).
Valtuuston jäsen, neuvoston ja vaalilautakunnan puheenjohtaja
Kun seurakuntalaiset valitsevat vaalissa kirkkoherran, valitsevat he samalla seurakunnanneuvostolle puheenjohtajan sekä valtuuston itseoikeutetun jäsenen. Seurakunnan kirkkoherra toimii seurakunnanvaltuuston jäsenenä ja seurakunnanneuvoston puheenjohtajana. Lisäksi kirkkoherra toimii vaalilautakunnan puheenjohtajana. (OrtL 58 §).
Mitkä taas ovat seurakunnanneuvoston ja seurakunnanvaltuuston tehtävät? Seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu seurakunnanvaltuusto. Seurakuntalaiset valitsevat vaalissa valtuuston 21 jäsentä. Lisäksi valtuuston jäsenenä on kirkkoherra. Valtuuston kausi on neljän vuoden mittainen, poikkeuksena on nyt seurakunnassamme käynnissä oleva kahden vuoden tynkäkausi. Edelliset valtuustovaalit toimitettiin vuonna 2025 ja seuraavat toimitetaan jo vuonna 2027. Valtuusto käyttää seurakunnassa budjettivaltaa. Valtuusto valitsee jäsenet myös seurakunnanneuvostoon, joka puolestaan käyttää seurakunnassa toimeenpanovaltaa. Laki ortodoksisesta kirkosta määrittelee neuvoston tehtäväksi “edistää seurakunnan hengellistä elämää, vastata seurakunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä seurakunnanvaltuuston päätösten valmistelusta, laillisuuden valvonnasta ja täytäntöönpanosta. Seurakunnanneuvosto valvoo seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä. (Laki ortodoksisesta kirkosta 59 §).
Kirkkoherran tehtäviin kuuluu näin seurakunnan esihenkilönä johtaa seurakunnan henkilöstöä valtuuston ja neuvoston päätöksien mukaisesti. Kirkkoherra on mukana hallintoprosessissa niin valmistelu-, päätöksenteko- ja täytäntöönpanonvaiheissa. Päätökset tehdään seurakunnassa demokraattisesti siten, että kirkkoherralla on käytettävissä valtuuston ja neuvoston kokouksissa yksi ääni.
Yksi seurakuntalaisista kysyi kirkkoherran vaalissa ehdolla olevien kantaa muun muassa seurakunnan kiinteistöjen tulevaisuuteen liittyen. Kysymys kyllä kuuluu kirkkoherran toimivaltaan, mutta merkittävät kiinteistöjä koskevat kysymykset kuuluvat juuri seurakunnan demokraattisen päätöksenteon piiriin, eli näistä kysymyksistä päättää kiinteistölautakunnan esityksestä seurakunnanneuvosto ja seurakunnanvaltuusto. Kiinteistöjä koskevat merkittävät päätökset on lisäksi alistettava Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitukselle hyväksyttäviksi.
Yhteyksien luominen ja sopimuksien allekirjoittaminen
Kirkkoherran käytännön työ saattaa olla pitkälti erilaisten sopimuksien allekirjoittamista. Lain mukaan kirkkoherralla on seurakunnan nimenkirjoitusoikeus (OrtL 47 §). Käytännössä työntekijät ja esihenkilöt valmistelevat kirkkoherralle sopimukset ja kirkkoherra hyväksyy ja allekirjoittaa sopimukset. Valtuusto kuitenkin määrittelee seurakunnan budjetin ja toiminnan strategiset linjaukset, joiden mukaisesti sopimukset solmitaan.
Kirkkoherran tehtävänä on myös yhteyksien luominen ja ylläpitäminen tärkeisiin sidosryhmiin. Kirkkoherra edustaa seurakuntaa. Seurakunnassa tehdään paljon yhteistyötä esimerkiksi Helsingin hiippakunnan ja kirkollishallituksen sekä muiden seurakuntien kanssa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös ekumeeniset tahot sekä muut viranomaiset ja toimijat.
Ulkomaansuhteet kuuluvat arkkipiispalle
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran esihenkilönä toimii Helsingin hiippakunnan piispa, arkkipiispa Elia.
Vaikka kirkkoherran tehtävä on laaja ja siihen kuuluu myös seurakunnan edustaminen ja yhteyksien ylläpitäminen, monet tehtävät kuuluvat selvästi piispan toimivaltaan. Sellaisia ovat esimerkiksi ulkomaansuhteet ja ulkomaanvieraiden kutsuminen. Tämän vuoksi kirkkoherran tehtäviin ei lähtökohtaisesti kuulu kirkon ulkomaansuhteiden kommentointi. Uuden kirkkoherran valinta ei näin ollen vaikuta suuriin teologisiin tai kirkon ulkomaansuhteisiin kuuluviin linjauksiin. Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa rukoillaan vastaisuudessakin rauhan puolesta Ukrainassa ja tehdään yhteistyötä muun muassa Ukrainan ortodoksisen kirkon kanssa. Yksi seurakuntalainen kysyikin ehdokkaiden kantaa siihen, saako ulkomailla olla kahta ortodoksista kirkkoa. Tämä kysymys selkeästi kuuluu piispainkokouksen ja patriarkaattimme toimivaltaan.
Yksittäisten seurakuntalaisten hengelliset kysymykset kuuluvat rippi-isälle tai alueen papille
Seurakuntalaisten lähettämissä kirkkoherran vaalissa ehdolle oleville osoitetuissa kysymyksissä oli muutamia, jotka koskivat selvästi yksittäisten seurakuntalaisten hengellisiä tilanteita tai yksittäisiä seurakunnassa tehtyjä päätöksiä, joihin oltiin tyytymättömiä.
Kysymykset seurakuntalaisten hengellisestä elämästä tai, ortodoksisten kanonien tiukasta noudattamisesta, eivät suoranaisesti kuulu kirkkoherralle, vaan näistä tulisi keskustella oman rippi-isän tai alueen papin kanssa. Kirkkoherra johtaa seurakuntatyötä ja vastaa jumalanpalveluksien toimittamisesta seurakunnassamme, samoin hengellisestä kasvatuksesta kokonaisuutena. Varsinaisesta käytännön työstä huolehtivat seurakuntaan palkatut, asiantuntevat työntekijät. Kirkkoherra johtaa seurakunnan työyhteisöä luottamuselinten linjauksien ja hiippakunnan piispan antamien hengellistä työtä koskevien ohjeiden mukaisesti ortodoksista kirkkoa koskevan lain ja kirkkojärjestyksen sekä muun lainsäädännön puitteissa.
Uusi kirkkoherra valitaan seurakunnalle 25.-31.10.2026 toimitettavassa vaalissa.
Tarkista vaalin ajat ja paikat täällä: Vaaliaikataulu
Tutustu ehdokkaisiin: Ehdokkaiden esittäytyminen
Lue lisää: Kirkkoherran vaali 2026
