Helmikuun 2. päivänä 2025 Pyhän Kolminaisuuden kirkossa rovasti Heikki Huttunen muistutti Herran kohtaamisen juhlan ja Sakkeuksen evankeliumikertomuksen syvästä merkityksestä. Hän painotti, että jokainen kohtaaminen Kristuksen kanssa merkitsee siirtymää vanhasta uuteen ja avaa tien todelliseen uudistumiseen.
Herran temppeelintuominen:
Luuk. 2:22–40
Siihen aikaan 22 Jeesuksen vanhemmat menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, 23 sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” 24 Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”. 25 Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. 26 Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. 27 Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, 28 hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: 29 – Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. 30 Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, 31 jonka olet kaikille kansoille valmistanut: 32 valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. 33 Joosef ja Jeesuksen äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. 34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: ”Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, 35 ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.” 36 Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuuluvan Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, 37 mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen. 38 Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta. 39 Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin. 40 Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo seurasi häntä.
Sakkeuksen sunnuntai:
Luuk. 19:1–10
1 Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki. 2 Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas. 3 Hän halusi nähdä, mikä mies Jeesus oli, mutta ei pienikokoisena ylettynyt kurkistamaan väkijoukon takaa. 4 Niinpä hän juoksi jonkin matkaa edemmäs ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka oli tulossa sitä tietä. 5 Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: »Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi.» 6 Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti iloiten Jeesuksen vieraakseen. 7 Kun ihmiset näkivät tämän, he sanoivat paheksuen: »Syntisen miehen talon hän otti majapaikakseen.» 8 Mutta Sakkeus sanoi Herralle kaikkien kuullen: »Herra, näin minä teen: puolet omaisuudestani annan köyhille, ja keneltä olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin.» 9 Sen kuultuaan Jeesus sanoi häneen viitaten: »Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin Abrahamin poika. 10 Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.»
+ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Tänään vietämme kahta tärkeää päivää kirkon kalenterissa: 2.2. on Herran kohtaamisen juhla, yksi kahdestatoista suuresta juhlasta. Tänään on myös Sakkeuksen sunnuntai. Se on viimeinen ns. tavallisen ajan sunnuntai – viikon kuluttua alkavat suuren ja pyhän paaston valmistussunnuntait. Suuren ja pyhän paaston alkuun on tästä päivästä 4 viikkoa ja Herran pääsiäiseen 11 viikkoa.
Herran kohtaamisen juhlana muistelemme sitä, kuinka meidän Herramme, 40 päivää vanhana vauvana, vietiin Jerusalemin temppeliin. Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä Maria ja pyhä Joosef toteuttivat Vanhan testamentin lain määräyksen, kiittivät Jumalaa esikoisestaan ja veivät köyhän perheen kiitoslahjana temppeliin määrätyt “kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa” (Lk 2:24).
Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos siunasi vuonna 1995 Herran kohtaamisen juhlan kansainväliseksi ortodoksisen nuorison päiväksi. Hän viittasi silloin juhlan ytimessä olevaan sanomaan: Vanha väistyy, uusi alkaa. Vanhassa testamentissa ennustettu ja odotettu Vapahtaja tulee, Mooseksen laki ja profeettojen julistus saavat täyttymyksensä. Ihmiskunnan ja maailman historiassa alkaa uusi aikakausi. Kuoleman varjo väistyy, kun ylösnousemuksen valo säteilee.
Profeetat Simeon ja Hanna odottavat Messiasta, jonka he lupauksen mukaan saisivat nähdä. He ovat odottaneet pitkään ja uskollisesti, edustaen Vanhan testamentin odotusta ja profetiaa. Vanhan testamentin laki kertoo Jumalan tahdosta ja paljastaa, kuinka kaukana ihminen on ihanteesta. Se ei kuitenkaan täytä ihmisen kaipausta. Simeon ja Hanna symboloivat kaikkea ihmisen odotusta, pyrkimystä parempaan ja toivoa huomisesta.
Vapahtaja tulee Simeonin ja Hannan luo yllättävällä tavalla. Heitä kohtaa sama odottamaton ilo, jonka naiset saivat kokea tyhjällä haudalla ylösnousemuksen aamuna. Maailmankaikkeuden Luoja annetaan heidän syliinsä pienokaisena. Hän, joka ylläpitää koko maailmankaikkeutta, antautuu ihmisen käsiin hoivattavana lapsena. Hän, joka antoi lain Mooseksen käsiin, antaa nyt itsensä Simeonin käsiin — Lainantaja alistuu lain alaisuuteen.
Tässä piilee Jumalan rakkauden ja meidän pelastuksemme hämmentävä paradoksi. Jumalan kaikkivaltius näyttäytyy siinä, että Hän astuu alas valtaistuimeltaan, nöyrtyy pieneksi lapseksi ja tulee yhdeksi meistä.
Eilen illalla vigiliassa kuulimme juhlan kanonissa:
Vanhus Simeon syleilee lain Luojaa ja kaikkien Valtiasta.
Saadessaan Vapahtajan syliinsä Simeon lausuu sanat, rukouksen, jonka kuulemme jokaisessa ehtoopalveluksessa:
Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.
Simeonin sanat ennakoivat ylösnousemusta: hän näkee sylissään olevassa lapsessa valon kansoille ja kirkkauden Israelille. Hän pitää sylissään lasta, joka lopulta ottaa meidät kaikki hoivaansa, kun Hän voittaa kuoleman ja täyttää kaikki odotuksemme.
Myös Sakkeus kohtasi Vapahtajan yllättävällä tavalla. Hän otti Jeesuksen vastaan kodissaan, ja Herra avasi hänelle täysin uuden todellisuuden. Sakkeuksenkin pyrkimykset täyttyivät, kun hän kohtasi Vapahtajan ja luopui maallisen vallan sekä rahan tavoittelusta. Myös Sakkeus sai kokea pelastuksen, valon ja kirkkauden.
Tästä odotuksesta ja odotuksen täyttymisestä, toivosta ja valosta on kyse myös kirkon kevätkaudessa, siunatussa paaston ja pääsiäisen ajassa, jonka Jumala meille armossaan taas pian avaa.
Rovasti Heikki Huttunen
2. helmikuuta 2025
Pyhän Kolminaisuuden kirkko