
Kristuksen ylösnousemuksen ikoni Uspenskin katedraalissa. Ikonissa kuvataan, kuinka Kristus voittaa tuonelassa kuoleman ja vapauttaa ensimmäiset ihmiset Aadamin ja Eevan ja heidän kanssaan ihmiskunnan kuoleman vallasta.
Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi!
Pääsiäistroparin sanat tiivistävät Kristuksen ylösnousemusjuhlan sanoman, ja troparia toistetaankin pääsiäiskaudella kirkkomme jumalanpalveluksissa.
Juhlan merkitys korostuu riemullisten jumalanpalveluksien ohessa kaikissa pääsiäiskauden kohtaamisissa. Pääsiäiskaudella tervehditään sanomalla: ”Kristus nousi kuolleista!”, mihin vastataan: ”Totisesti nousi!”. Tervehdys sanotaan mielellään myös eri kielillä korostaen näin Kristuksen ylösnousemuksen perustuvanlaatuista merkitystä kaikille kansoille ja maailmalle.
Kirkkovuoden keskipiste on pääsiäinen, joka on ortodokseille kaikkein suurin juhla. Pääsiäisen ajankohta vaikuttaa kolmasosaan vuoden kulusta alkaen suuren paaston valmistussunnuntaista ja päättyen kaikkien pyhien sunnuntaihin viikko helluntain jälkeen. Pääsiäiskausi jatkuu neljäkymmentä päivää.
Pääsiäiskauden ensimmäistä viikkoa kutsutaan kirkkaaksi viikoksi. Se on erityinen pääsiäisviikko, jolloin jokaisena päivänä toimitetaan pääsiäisen liturgia ristisaattoinen. Kirkkaalla viikolla alttarin ovet ovat avoinna, mikä korostaa sitä, että taivas on tullut lähellemme ja ovi on avautunut pelastukseen.
Kirkkaalla viikolla pyhäköt täyttyvät koululaisista, kun ortodoksisen uskonnon koululaisryhmät osallistuvat liturgiaan. Pääsiäisen toisena päivänä, tänä vuonna 21.4. vietetään lasten pääsiäistä ja eri puolilla seurakuntaa järjestetään lapsille suunnattuja pääsiäistapahtumia.
Pääsiäiskauden jokaisella sunnuntailla on oma nimensä ja teemansa. Vainajien muistamiselle on myös pyhitetty pääsiäiskaudella oma päivänsä: Tuomaan tiistaita, tänä vuonna 29.4., vietetään reilu viikko pääsiäistä. Tuolloin toimitetaan perinteisesti litanioita haudoilla ja muistetaan edesmenneitä lähimmäisiä.
Pääsiäisestä helluntaihin saakka jumalanpalveluksissa ei kumarreta maahan saakka.
Kristuksen ylösnousemusjuhla on myös se aika, kun ortodoksit lähettävät toisilleen tervehdyksiä. Myös piispoilla, patriarkalla ja papeilla on tapana kirjoittaa tervehdys vuoden tärkeimpänä juhlana.
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain se mukaan milloin on kevätpäiväntasauksen jälkeinen täysikuu. Pääsiäispäivä on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen ensimmäinen sunnuntai. Pääsiäispäivää voidaan viettää aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.