28.11.2018

Kirkolliskokous päätti Suomen ortodoksisen kirkon uusista hiippakuntarajoista täysistunnossaan keskiviikkona 28. marraskuuta.

Päätös oli kirkollishallituksen esityksen mukainen. Kolmen hiippakunnan malli säilyy odotetusti ennallaan. Nykyisiin hiippakuntarajoihin tuli vain yksi muutos: Tampereen seurakunta siirrettiin Helsingin hiippakunnasta Oulun hiippakuntaan.

Seuraavassa vaiheessa kirkollishallitus arvioi seurakuntarajoja. Ennen varsinaista päätöstä on määrä kuulla seurakuntien valtuustoja asiassa. Näillä näkymin päätöksiä uusista seurakuntarajoista on odotettavissa viimeistään kevään 2019 aikana. Uudet seurakuntarajat päätetään aikanaan hiippakuntapiispojen esityksestä.

Varsinaisista seurakuntarajoista päättää kirkollishallitus hiippakuntapiispojen esityksestä.

Helsingin seurakunta säilymässä ennallaan

Helsingin hiippakuntaan on suunnitteilla kolmen seurakunnan malli, jossa Helsingin seurakunta on säilymässä nykyisen laajuisena.

Sen sijaan muita nykyisen Helsingin hiippakunnan seurakuntia on määrä liittää toisiinsa. Uudessa mallissa läntisen seurakunnan muodostaisivat nykyiset Hämeenlinna, Lahti ja Turku. Itäinen seurakunta koostuisi puolestaan nykyisistä Haminan, Kotkan ja Lappeenrannan seurakunnista.

Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan sekä Oulun hiippakuntaan kaavaillaan kumpaankin kahden seurakunnan mallia.

Rakenneuudistuksella turvataan alueelliset palvelut

Suomen ortodoksisessa kirkossa on valmisteltu mittavaa rakenneuudistusta pitkään. Seurakunta- ja hiippakuntarajojen uudelleenarviointia on edeltänyt arkkipiispan istuimen siirto Kuopiosta Helsinkiin tämän vuoden alusta. Hallinnonuudistus merkitsee myös asiantuntijapalveluiden kehittämistä koko kirkon tasolla. Tavoitteena on turvata seurakuntien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä seurakuntien jäsenten alueelliset palvelut valtakunnallisesti.

Kokonaisuudistuksen on määrä astua voimaan vuoden 2020 alusta. Sitä ennen käydään syksyllä 2019 seurakuntavaalit, jossa on määrä valita valtuustot uusiin seurakuntiin.

Hallinnonuudistus edellyttää muutoksia kirkkolakiin ja -järjestykseen.

 

Kirkolliskokous on Suomen ortodoksisen kirkon korkein päättävä elin. Sen jäseniä ovat hiippakuntien piispat ja apulaispiispat, yksitoista papiston vaalilla keskuudestaan valitsemaa papiston edustajaa, kolme kanttorien vaalilla keskuudestaan valitsemaa kanttorien edustajaa sekä kahdeksantoista valitsijamiesvaalilla valittua maallikkojen edustajaa.

Kirkollishallitus hoitaa kirkon yhteisiä asioita, valmistelee asiat kirkolliskokoukselle, huolehtii kirkolliskokouksen päätösten toimeenpanosta ja valvoo laajasti kirkon etua. Kirkollishallituksen jäseniä ovat arkkipiispa, hiippakuntien piispat sekä kirkolliskokouksen omaksi toimikaudekseen valitsemat neljä asiantuntijajäsentä.

 

Aiemmin aiheesta

Kirkolliskokous 2018

Selvitysmies: Hallinnonuudistus mahdollista toteuttaa

Kategoriat Ajankohtaista Uutiset