Päivän sana 
Päivän pyhät 
Eläkkeelle siirtynyt Hangon kirkon vahtimestari Tuuli Santakari (vas) tapasi seurakunnan kirjastonhoitaja Christina Kontkasen Hangon kirkossa elokuun lopulla. Santakari esitteli tarkkaan jaottelemansa kirkon alapohjasta löytyneen aineiston, joka oli laajudessaan vaikuttava. Kuva: Mika Kontkanen. Teksti: Christina Kontkanen, Vlada Wahlstén
Toukokuussa Hangon pyhien apostolienvertaisten Magdalan Marian ja Vladimir Kiovalaisen kirkon alapohjasta löytyi räjähtämätön sodanaikainen kranaatti. Kun vaarallinen löytö oli turvallisesti poistettu, alapohjasta paljastui paljon muutakin kiinnostavaa – tällä kertaa vaaratonta ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta aineistoa. Kranaattilöydön laajan uutisoinnin ansiosta Hankoniemen rintamamuseon johtaja Jörgen Engroos otti Hangon kirkon vahtimestari Tuuli Santakariin yhteyttä ja toivoi alapohjan huolellista tutkimusta yhteistyössä Hangon museon kanssa.
Hangon museon amanuenssi Suvi Laine tuli mukaan ja myös laskeutui konkreettisesti tutkimaan kirkon alapohjaa. Laine valitsi tutkittavaksi valikoituneet esineet.
Huolellisten raivaustöiden tuloksena kirkon alapohjasta löytyi kesän alussa esineistöä ja julkaisuaineistoa, jotka kertovat kirkon pitkästä ja monivaiheisesta historiasta. Kirkko rakennettiin aikanaan palvelemaan erityisesti pietarilaisia kylpylävieraita sekä Hankoon asettuneita venäläisiä kauppiaita. Kun Suomi joutui vuoden 1940 välirauhansopimuksessa vuokraamaan Hangon Neuvostoliitolle, kaupungin väestö evakuoitiin ja myös ortodoksisen kirkon esineistö siirrettiin Helsinkiin. Lopulta vuokra-aika jäi vain vuoden mittaiseksi. Tänä aikana neuvostojoukot käyttivät kirkkorakennusta sotilasklubina, jonka toiminnasta kertovia jälkiä löytyi nyt alapohjasta.
Aineisto käytiin läpi Hangon museolla. Siinä vaiheessa ratkaisevaa oli Tuuli Santakarin tekemät valinnat, mikä aineistosta pelastetaan ja lajitellaan museolle tai seurakunnalle säilytettäväksi. Osa löydöistä meni myös Hankoniemen rintamamuseolle, ja joitakin löydöksistä jouduttiin huonon kunnon ja vähäisen historiaalisen merkityksen vuoksi lajittelemaan keräykseen. Sotilasklubin toiminnasta kertova aineisto päätyi Hangon museolle. Aineisto on monipuolista ja se valottaa sotilasklubin toimintaa.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan Hangon museolle lahjoittaman aineiston joukossa on muun muassa Neuvostoliiton propagandajulisteita, aikakauden lehtiä sekä muuta esineistöä, joka liittyi muun muassa klubin toiminnan organisoimiseen, maalaamiseen, valokuvaukseen ja musiikin kuunteluun sekä opiskeluun. Museo on luetteloinut lahjoituksen.
”Aineisto oli todella monipuolista ja se ansaitsee tieteellistä jatkotutkimusta. Toivon mukaan saamme nähdä vielä aineistoa myös museon kokoelmissa tai erillisessä näyttelyssä”; kertoo kirkon vahtimestari Tuuli Santakari.
Toinen kiinnostava löytö oli kirkkoon liittyvä kirjallinen aineisto, joka oli ilmeisesti siivottu pois klubitiloista välipohjaan. Tuuli Santakarin valikoima aineisto herätti kiinnostuksen myös seurakunnassa, ja seurakunnan tiedonhallinta-asiantuntija Christina Kontkanen kävi tutustumassa löytöihin. Aineiston arvioitiin olevan osa kirkon historiallista perintöä, joka kuuluu seurakunnan arkiston ja kirjaston säilytettäväksi. Tämän vuoksi aineisto on elokuun lopulla siirretty Helsinkiin jatkokäsittelyä varten.
Kokonaisuus on hyvin sirpaleinen, ja alkuperäisen kontekstin selvittäminen vaatii vielä työtä. Aineistosta löytyy muun muassa vanhoja kirkkoslaavin-, venäjän- ja vanhimpia suomen- ja ruotsinkielisiä palvelustekstejä, kausijulkaisuja, kaupallisia luetteloita, teologisia kirjoja, erilaisiin keräyksiin ja hyväntekeväisyyteen liittyvää aineistoa, tsaarin manifesteja, hallinnon tiedotteita, muutamia muistelulappuja ja muistelukirja, vanhoja kirkkoviinipulloja sekä kirjeitä.
”Jokainen löydetty asiakirja täydentää omalla tavallaan kuvaa Hangon ortodoksisen seurakuntaelämän vaiheista”, kertoo Christina Kontkanen.
”Sotavuodet jättivät pysyvän jäljen Hangon kirkon historiaan. Nyt valppaan vahtimestarin työn ansiosta sirpaleita tästä historiasta on pelastettu ja turvattu tuleville sukupolville”, kiittelee Kontkanen.
Osa löydöistä säilytetään Hangon museossa, osa puolestaan Helsingin ortodoksisen seurakunnan arkistossa, jossa niiden tutkiminen ja luettelointi jatkuu. Seurakunnan tiedonhallinta-asiantuntija Christina Kontkanen tulee arkistoimaan aineiston Hangon kirkkoa koskevaksi kokoelmaksi.
Tuuli Santakari siirtyi elokuussa eläkkeelle Hangon kirkon vahtimestarin tehtävästä. Kirkon alapohjan tutkiminen ja yhteistyössä tutkimuksen järjestäminen jäi nyt Santakarin työuran viimeisiksi ja erittäin merkittäviksi saavutuksiksi.
”Olen iloinen, että sain olla mukana. Alapohjan tutkiminen ja nämä löydöt syvensivät entisestään suhdettani Hankoon ja rakkaaseen Hangon pyhien apostolienvertaisten Magdalan Marian ja Vladimir Kiovalaisen kirkkoon”, kertoo vahtimestari Tuuli Santakari.
Seurakunta toivottaa Tuuli Santakarille monia armorikkaita vuosia!
Korjattu 15.9. kello 11:30:
Uutisessa luki aiemmin virheellisesti, että kirkon alapohja olisi tutkittu yksin vahtimestari Tuuli Santakarin huolellisten raivaustöiden tuloksena. Muakan oli kuitenkin Hangon museo ja Hankoniemen rintamamuseo.
Uutisessa myös luki, että kirkkoa olisi käytetty viihdeklubina. Tosiasiassa se oli ennemminkin sotilasklubi. Kirkon alapohjasta ei löytynyt henlkilökohtaisia tavaroita, kuten uutisessa alun perin luki.
Uutisessa myös kerrottiin, että kuvassa olisi ollut alapohjan siivouksesta vastaavia Turunmaan Korjaustakentamisosuuskunnan edustajia. Yrityksen edustajia ei kuitenkaan ollut tuossa tutkimuksessa mukana, vaan he vastasivat pohjan siivouksesta.
Korjattu 16.9. kello 12:20: Uutisessa aiemmin luki, että Hangon museolle lahjoitettu aineisto tulee myöhemmin nähtäväksi. Asiasta ei ole kuitenkaan varmistunutta tietoa. Siksi tämä kohta on poistettu tekstistä.
Päivitetty 16.9. kello 12:30: Tarkennettu löydettyjen aineistojen luetteloa ja kuvausta löydöistä.
