Päivän sana 
Päivän pyhät 
Kuva: RIISA Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, ote apostoli Pietarin ja Paavalin ikonista
Kirkkovuoden tarkoituksena on auttaa meitä muistamaan Jumalaa ja pelastushistoriamme kannalta merkittäviä tapahtumia. Miksi siis Kristuksen ylösnousemusjuhlan, taivaaseenastumisen ja Pyhän Hengen vuodattamisen sekä kaikkien pyhien muistamisen jälkeen meidän tuleekin muistaa juuri apostoleja ja siirtyä juhlasta paastoon? Juuri, kun luonto on puhjennut kukkaan, monien kesälomat ovat alkaneet, niin Kirkko kutsuukin meitä pidättäytymään ja rukoilemaan. Tämä paasto saattaa helposti unohtua ja sen syvempi merkitys jäädä huomaamatta.
8.6. päivystävänä pappina toimiva Itä-Helsingin alueen pappi Joosef Vola vastaa yleisimpiin apostolien paastoa koskeviin kysymyksiin.
Miksi juuri helluntain ja kaikkien pyhien muistamisen jälkeen tulee siirtyä paastoon?
Kaikkien pyhien sunnuntai on suoraa jatkumoa helluntain Pyhän Hengen vuodattamisen teemalle. Pyhä Henki on ohjannut Kristuksen Kirkkoa ensimmäisestä helluntaista lähtien. Näin ollen kaikki pyhien joukot – apostolit, marttyyrit, profeetat, esipaimenet ja pyhittäjät sekä kaikki muut – ovat Pyhän Hengen toimesta johdatetut ja vahvistetut pyhyyden tielle. Tämä apostolien paastoon johdattava kaikkien Jumalalle otollisesti eläneiden juhla palauttaa mieliimme sen, että pyhyys on meille kaikille esitetty kutsu: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä. (3. Moos. 19:2)
Esimerkiksi apostoli Paavali kirjeissään käyttää kristityistä nimitystä pyhät, (Esim. Room. 1:1; 1. Kor. 1:2 jne). Myös liturgiassa pyhitettyjä ehtoollislahjoja ylennettäessä pappi lausuu Pyhät pyhille, eli: pyhät ehtoollislahjat pyhille ihmisille. Pyhyys ei siis ole mitään menneisyyteen jäänyttä ja vain historiassa ilmenevää, vaan pyhyys on se, mihin meidän kristittyjen tulee elämässämme pyrkiä. Se ei kuitenkaan ole millään tavoin tavoitettavissamme omin voimin, vaan kun teemme parhaamme tämän suhteen, näkee Jumala pyrkimyksemme, ja armovoimallansa tekee täydelliseksi sen, mikä on jäänyt vajavaiseksi.
Mitä meidän tulisi tehdä tai muuttaa elämässämme apostolien paaston aikana?
Apostolien paasto on ruokaan liittyen lievin neljästä paastojaksostamme: koko kauden ajan kyllä pidättäydymme liha- ja maitotuotteista sekä kananmunasta, mutta kalaa syömme kyllä kaikkina päivinä lukuun ottamatta keskiviikkoa ja perjantaita. Lisäksi paastokaudelle osuu useampiakin juhlapäiviä, jotka myös tuovat oman lieventävän sävynsä paastoon.
Tärkeä on kuitenkin muistaa se, että emme paastoa, jos muutamme vain ruokavaliotamme. Silloin olemme dietillä. Ruokapaaston kanssa yhtä tärkeä on paaston hengellinen puoli. Kirkkomme neljä paastokautta ovat meille erityisen hyödylliset siksi, että ne palauttavat mieliimme sen, mitä kristillisen elämän tulisi aina olla. Paastokaudet kutsuvat meitä yksinkertaistamaan elämäämme, karsimaan pois sitä, mikä on ylimääräistä ja suorastaan haitallista hengelliselle elämällemme ja lisäämään sitä, mikä on meidän sieluillemme hyödyksi. Karta pahaa ja tee hyvää (Ps. 34:15). Pyhä Basileios Suuri opettaa, että suurin synti on se, mikä meidät kahlitsee. Voimmekin siis pohtia, mikä hallitsee meidän elämäämme , vieden aikaa ja resursseja, olematta kuitenkaan meille hengelliseksi hyödyksi.
Mitä minun pitäisi tietää apostoleista?
Apostolien paasto päättyy 29.6. vietettävään pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin yhteiseen juhlaa. Apostolien juhlintaa jatketaan edelleen seuraavana päivänä, jolloin muistetaan kahtatoista pyhää apostolia. Määrätyssä mielessä voimme katsoa apostolien yhteisen juhlan viimein päättävän sen paastojen ja juhlien kauden, joka on alkanut jo kevättalvella: suuren paaston ja pääsiäisen jälkeen pääsimme Helluntain juhlaan, jolloin Pyhän Hengen vuodattamisen kautta apostolit tehtiin viisaiksi totuuden julistajiksi kaikelle maailmalle.
Apostolien tekojen kirjaa lukiessamme näemme sen, että apostolit Pietari ja Paavali toimivat hyvin eri tavoin, ja Jerusalemin kokouksessa heidän välilleen muodostui suoranainen kiista. Tästä huolimatta heillä molemmilla oli merkittävää annettavaa Kristuksen Kirkon julistustyössä. He määrätyssä mielessä täydensivät toisiansa. Tämän vuoksi veisaammekin heidän yhteisenä juhlapäivänään:
Kunnioittakaamme kiitosvirsin hurskauden totisia saarnaajia Kirkon kirkkaita tähtiä – Pietaria, uskon kalliota, ja Paavalia, totista opettajaa ja Kristuksen salaisuuksien taloudenhoitajaa, sillä he ovat kylväneet uskovaisten sydämiin totisen sanan, joka kantaa hedelmiä kaikille.
Tänä vuonna poikkeuksellisesti apostolien paaston aikaan jumalanpalveluksiin voi osallistua vain ulkona tai verkkolähetyksien kautta. Koronaviruspandemiasta johtuen jumalanapalvelukset pyhäköissä toimitetaan suljetuin ovin heinäkuun loppuun saakka.
Lue lisää apostolien paastosta:
Lue myös pastori Teemu Toivosen kirjoitus viime vuodelta apostolien paaston merkityksestä.
